Ilmoittaudu mukaan keskusteluun

Kansalaisjärjestöjen osallisuuden kokemusta selvitetään

Sitra kutsuu kansalaisjärjestöjä vastaamaan kyselyyn, jolla selvitetään, kuinka kansalaisjärjestöt kokevat voivansa osallistua ja vaikuttaa valmisteluun ja päätöksentekoon valtioneuvostossa. Kysely on avoinna 13.5.2026–14.6.2026. Kyselyn tuloksia hyödynnetään muun muassa kuulemisen ja valmistelun sähköistä apuria kehitettäessä. 

Vastaa järjestökyselyyn

Osallistu avoimen hallinnon toimintaan

Tervetuloa mukaan myös Avoin demokratia -verkostoon ja sen mielenkiintoisiin tapahtumiin. Keskustelemme syksyn alussa mm. EU:n tulevasta rahoitusohjelmakaudesta kansalaisjärjestöjen näkökulmasta viitaten myös muutama kuukausi sitten julkaistuun arviointiin kansalaisjärjestöjen valmiuksista hakea ja hyödyntää hankerahoitusta (EU). Arviointi oli osa kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista, joka jatkuu ensi kevääseen asti. Löydät Avoin demokratia -verkoston tapahtumat ml. kansalaisjärjestöakatemiat osoitteesta www.avoinhallinto.fi

Yhdistys sai 29 hakemusta tehtävään. Se osoittaa osaltaan sitä, että murroksessa olevan järjestötoiminnan ylläpito ja kehittäminen kiinnostavat. Maarit Simoskan vahvuuksia ovat pitkä, vuosien kokemus lappilaisesta järjestötoiminnasta sen eri tasoilla, viestintäkokemus ja monialainen osaaminen. Maarit arvostaa järjestötyötä suuresti ja hän näkee tulevan toiminnanjohtajan tehtävän näköalapaikkana lappilaiseen järjestötoimintaan ja sen ylläpitämiseen sekä kehittämiseen. Tukenaan hänellä on yhdistyksen huippuammattilaiset työntekijät, asiantuntijahallitus sekä lappilainen yhteistyöhön yli sektorirajojen rakentuvat toimintamallit.

Nykyinen toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen siirtyy eläkkeelle 1.9.2026 alkaen ja Maarit aloittaa tehtävässä 17.8.2026.

Järjestötoiminta on liima, joka yhdistää ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan paikallisesti, maakunnallisesti ja jopa kansallisesti. Järjestötoiminta syntyy ihmisten aidosta halusta tehdä yhteistä hyvää. Erityisesti paikallisen järjestötoiminnan merkitys korostuu pohjoisella alueella, jossa välimatkat ovat pitkiä ja toimijat ovat mukana monessa.

Tämän vuoden järjestöfoorumissa vaihdettiin paljon ajatuksia ja ideoitiin uusia avauksia yhteistyöstä. Kasvokkaiset tapaamiset koettiin tärkeiksi ja osallistujat rakensivat uusia kontakteja. Kansallisissa dialogeissa oli vahvistunut ajatus siitä, että turvallisuuden tunnetta lisäävät yhteisöllisyys ja verkostot, joiden avulla rakennetaan paikallista toimintaa vastaamaan paikallisiin tarpeisiin. Sama korostui Kylävara-asioita tarkastellessa. Kuitenkaan omasta hyvinvoinnista huolehtimista ei saa unohtaa, jotta jaksaa tehdä tätä tärkeää toimintaa.

Yhteistyö ja yhteisöllisyys ei synny tyhjästä. Se edellyttää keskinäistä luottamusta, yhteisesti määriteltyjä tavoitteita ja tietoista pitkäjänteistä työtä. Työskentely nojautuu toisten kunnioittamiseen, jotta osallisten ääni kuuluu ja sitä kuunnellaan.

Mitään ei tehdä yksin. Tämäkin järjestöfoorumi rakennettiin yhteistyössä. Tänä vuonna mukana ovat olleet Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan ohella Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, Lapin liitto ja Lapin hyvinvointialue sekä 150 vuotta täyttävä Inarin kunta. Ensi vuonna sitten taas Järjestöfoorumiin!

Kooste: Arja Kilpeläinen
Kuvat: Riitta Ollila

Toinen palkittavista toiminnoista on jo usean vuoden ajan tarttunut tärkeään arjen elinvoimaa lisäävään toimintamalliin. Liikunnan lisäksi ulkoiluun kiinnittyy monia hyvinvointia lisääviä tekijöitä. Paljon onnea Enontekiön Ulkoiluystävät ja toiminnan käynnistäjä Pirjo Järvistö! Hän kertoi vastauspuheessaan toiminnan herättäneen kiinnostusta myös turistien joukossa.

Toinen palkinnon saaja on Kontionkadun asukaspuisto ry Yhdistys järjestää vuosittain erilaisia isoja ja pieniä, kaikille avoimia tapahtumia Kemissä, Kontionkadun asukaspuistossa ja Takajärven nuorisotilassa. Paljon onnea Kontionkadun asukaspuisto ry! Järjestökoordinaattori Marianne Anttila vastaanotti palkinnon Kontionkadun asukaspuiston puolesta. Puheessa hän totesi, kuinka hienoa on saada tällainen tunnustus.

Palkinnot luovuttivat Lapin liiton suunnittelujohtaja Ari Pesonen, Järjestöneuvottelukunnan puheenjohtaja Hilkka Halonen ja Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen.

Lapin maakunnallinen järjestöfoorumi järjestetään tänä vuonna Inarissa 22. -23.5.2026.

Työssä jatketaan vuonna 2024 käynnistynyttä järjestötiedon kehittämistä ja syvennetään yhdessä rakennettuja toimintamalleja. Tavoitteena on selkeyttää ja vakiinnuttaa järjestötiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen liittyviä rakenteita sekä vahvistaa yhteistä tilannekuvaa Lapin alueella.

Vuoden 2026 aikana kootaan yhdessä Lapissa toimivien sote-järjestöjen perus-, kokemus- ja ennakointitietoa sekä kehitetään toimintatapoja jatkuvalle tiedontuotannolle. Työssä hyödynnetään muun muassa Lähellä Pro- ja Hyvinvointia arkeen -alustoja tiedon kokoamisen, jakamisen ja hyödyntämisen tukena. Lisäksi tavoitteena on vahvistaa järjestöissä syntyvän kokemustiedon, ilmiötiedon ja asiantuntijatiedon näkyvyyttä osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä Lapissa.

Haluamme myös kutsua uusia toimijoita mukaan järjestötiedontuotannon verkostoon. Verkostossa rakennetaan yhdessä yhteistä ymmärrystä siitä, millaista tietoa järjestöissä syntyy, miten sitä voidaan hyödyntää entistä paremmin ja kuinka järjestöjen ääni saadaan vahvemmin mukaan alueelliseen kehittämiseen. Mukaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet järjestötoimijat.

Liity verkoston kokoukseen Teamsilla tästä linkistä 28.5.2026 klo 13-15. 

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry edistää lappilaisten hyvinvointia vahvistamalla osallisuutta ja tukemalla sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytyksiä.

- Kokoamme ja välitämme järjestökentän tietoa sekä rakennamme vuoropuhelua järjestöjen ja viranomaisten välille, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen kertoo.

LähiTapiolan lahjoitus mahdollistaa tapahtumien toteutuksen sekä järjestötoiminnan kehittämisen Lapissa. Käytännössä tuki näkyy vapaaehtoistoiminnan arjessa: kehitetään viestintää, tapahtumien järjestämistä ja uusia toimintatapoja, jotka madaltavat mukaan tulemisen kynnystä. Näin järjestöjen apu ja vertaistuki pysyvät saavutettavina mahdollisimman monelle.

- Olemme erittäin iloisia LähiTapiolan lahjoituksesta. Sen avulla pääsemme toteuttamaan tulevaisuustyöpajoja eri puolilla Lappia syksyllä 2026 ja keväällä 2027. Tilaisuuksissa kokoamme järjestöjen tietoa ja heikkoja signaaleja, jotta arjen muutokset ja haasteet tunnistetaan ajoissa, Kilpeläinen kiittää.

Työpajoissa tulevat yhdistymään yhdessä työskentely ja hyvinvointiteema.

- Aamupäivisin rakennamme Lapin alueen terveyden ja turvallisuuden tulevaisuuskuvaa ja iltapäivisin syvennymme vapaaehtoisten oman hyvinvoinnin teemoihin. Tavoitteena on ennaltaehkäistä ongelmia ja vahvistaa arjen toimivuutta, Kilpeläinen summaa.

Lahjoitus tehdään LähiTapiolan yhteiskuntavastuullisiin tekoihin varatusta käyttörahastosta. Rahaston tavoitteena on edistää toimialueen hyvinvointia ja elinvoimaisuutta.

-  Sosiaali‑ ja terveysjärjestöjen työ on tällä hetkellä monin paikoin kovassa paineessa. Viimeaikaiset päätökset julkisen tuen leikkaamisesta lisäävät epävarmuutta ja vaikeuttavat järjestöjen mahdollisuuksia vastata ihmisten arjessa näkyviin tarpeisiin. Siksi pidämme tärkeänä, että pystymme osaltamme tukemaan järjestöjen toimintaa ja vapaaehtoisten jaksamista Lapissa, LähiTapiola Lapin toimitusjohtaja Kari Salmela sanoo.

- Lahjoitus on arvopohjainen valinta. Lappilaisena vakuutusyhtiönä ja toimijana haluamme tukea terveyden ja hyvinvoinnin toimijoiden työtä ja vahvistaa toimialueen elinvoimaisuutta, Salmela kiteyttää.

Lisätietoja:

Kari Salmela, toimitusjohtaja, LähiTapiola Lappi, 050 422 5311, kari.salmela@lahitapiola.fi

Arja Kilpeläinen, toiminnanjohtaja, Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, 040 040 3659, arja.kilpelainen@lapinsotu.fi

RoPS:n nappulatoiminta tarjoaa matalan kynnyksen jalkapalloharrastuksen, jossa opetellaan liikkumista, yhdessä tekemistä ja ennen kaikkea koetaan liikunnan iloa. Kesäkausi sisältää ohjattuja harjoituksia sekä pelipäiviä.

Maksuttomat paikat jaetaan hakemusten perusteella, ja kampanjan taustalla on vahva paikallinen yhteistyö, joka tukee lasten hyvinvointia ja yhdenvertaisia harrastusmahdollisuuksia.

Lue koko uutinen ja tarkemmat hakuohjeet: https://rops.fi/nappulakesa-yha-useammalle/
 

1. Sote-järjestöjen valtionavustukset puolitetaan vaalikauden aikana

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat joutuneet tällä hallituskaudella erittäin mittavien leikkausten kohteeksi. Juuri käydyn kehysriihen jälkeen tulos on se, että valtionavustuksia leikataan vaalikauden aikana peräti 190 miljoonalla eurolla eli lähes 50 prosentilla vuoden 2024 tasoon nähden. Avustustaso siis puolitetaan.

On selvää, että näin massiivisen leikkauksen myötä katoaa valtava määrä sote-järjestöjen auttamistyötä.

Sote-järjestöihin kohdistuvilla lisäleikkauksilla ei tasapainoteta taloutta, vaan siirretään kustannuksia toisaalle, koska ihmisten avuntarve ei häviä mihinkään.

Vaikka julkisuudessa käytävän keskustelun perusteella annetaan ymmärtää, että leikkaamalla puolet sote-järjestöjen valtionavustuksista leikataan vain ”turhasta järjestörälssistä”, tulevat leikkaukset väkisinkin iskemään järjestöjen perustyöhön ja kovaa.

Tilanteen vaikeutta kuvaa se, että jo aiempienkin leikkausten kohdentaminen on ollut äärimmäisen haastavaa. Tiedossa ei myöskään ole se, miten leikkaukset kohdistetaan ensi vuoden osalta.

Sote-järjestöjen valtionavustukset euromääräisenä Orpon hallituksen aikana

Leikkauspäätösten mukaiset avustustasot vuosina 2024–2027:

• 2024: 384 miljoonaa euroa

• 2025: 304 miljoonaa euroa

• 2026: 274 miljoonaa euroa

• 2027: 190 miljoonaa euroa

2. Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea. Kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia, muistisairaita. Leikkaus sote-järjestöiltä on mitä suurimmassa määrin leikkaus sotesta. Ei ole liioiteltua sanoa, että ehkäisevä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ lepää Suomessa sote-järjestöjen harteilla.

Kaikki hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil Oy toivat esille kevään 2026 kehysriihtä edeltäneessä kannanotossaan, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa. Kannanoton mukaan leikkaukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin ja kasvattavat toteutuessaan hyvinvointialueiden kustannuksia – eivät vähennä niitä. Järjestöjen toiminta supistuu etenkin niillä alueilla, joissa tarve on suurin.

• Lue lisää: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua (hyvil.fi)

Myös Kuntaliitto totesi kannanotossaan ennen kehysriihtä, että kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa.

• Lue lisää: Kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa (kuntaliitto.fi)

SOSTEn vuodenvaihteessa 2025–2026 tekemään kyselyyn vastanneista ja leikkausten kohteeksi joutuneista sote-järjestöistä 32 prosenttia irtisanoo henkilöstöä ja 36 prosenttia lopettaa määräaikaisia työsuhteita. Koska järjestöjen toiminta on työvoimavaltaista, sote-järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa.

Nuorisoasumisen tukitoiminta sekä tuettu lomatoiminta lukuun ottamatta lasten kesäleirejä loppuvat kokonaan.

Sote-järjestöjen työtä tarvitaan. Jopa kolmannes SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselyyn (2025) vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan. Yhtälö ei toimi.

Ei pidä unohtaa sitäkään tosiasiaa, että sote-järjestöjen toiminta lisää osallisuutta, vahvistaa ihmisten resilienssiä ja pitää heikoimmat mukana. Tällä on valtava merkitys myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

3. Avustusten käyttö on luotettavaa ja tuloksellista

Julkisuudessa kuulee aika ajoin väitettävän, että sote-järjestöjen rahankäyttö olisi tehotonta.

Sote-järjestöille valtionavustuksia myöntävän valtionapuviranomaisen eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn keräämissä vuoden 2024 tuloksellisuusarvioinneissa heikon arvion sai 1 prosentti arvioiduista kohteista ja tyydyttävän 7 prosenttia. Pääosin tuloksellisuusarviot olivat hyviä tai erittäin hyviä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti vuonna 2022 rahapelitoiminnan tuotoista myönnettyjä valtionavustuksia, mukaan lukien sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävät STEA-avustukset. Marraskuussa 2025 VTV teki myös jälkiseurannan tarkastuksen johdosta.

Tarkastukset vahvistavat, että sote-järjestöjen avustusten käyttö on ollut luotettavaa ja järjestelmän valvonta toimii. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuksissaan myös todennut, että tuloksellisuuden seuraaminen on kokonaisuutena kattavinta STEAssa.

• Lue lisää: VTV:n jälkiseurantaraportti: rahapelitoiminnan tuotoista myönnetyt avustukset (pdf)

 Tunnuslukuja valtionavustuksilla toimivista sote-järjestöistä:

• STEA-avustuksella työskenteli järjestöissä 8 792 työntekijää vuonna 2024 (noin 5 526 henkilötyövuoden verran)

• STEA-avustuksella rahoitetuissa avustuskohteissa toimi 232 000 vapaaehtoista vuonna 2024

• Lue lisää: Yleiskatsaus 2024 (stea.fi) 

4. Sote-järjestöjen työ säästää julkisia menoja

Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista tukea ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään.

SOSTEn pääekonomistin laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Toisin sanoen, yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.
 

• Laskelmiin voi tutustua tarkemmin täällä: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen palveluiden kustannukset julkisella sektorilla (pdf)
  

Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamalla Suomi menettää samalla vapaaehtoisten monin tavoin – myös rahallisesti – arvokasta työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain.

SOSTEn laskelmien mukaan vapaaehtoisia oli 26 yhtä sote-järjestössä STEA-avustuksella työskentelevää kohti vuonna 2024. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ja jatkuakseen sekä organisointia että kouluttamista.

5. ”Järjestörälssi” lobbaa, onko tämä oikein?

Sote-järjestöissä on vahvaa kohderyhmäkohtaista asiantuntemusta. Järjestöt tuovat kuuluviin niiden ääntä, joiden ääni ei tässä yhteiskunnassa muuten kuulu. Tätä asiantuntemusta järjestöt välittävät muun muassa lainsäädäntöön valtakunnallisesti, mutta myös paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon. Järjestöt ajavat kohderyhmiensä oikeuksia sen lisäksi, että ne tekevät konkreettista auttamistyötä. Järjestöjen kuuleminen on myös osa hyvää lainvalmistelua.

Toimivan demokratian kannalta on tärkeää, että esimerkiksi eri sairausryhmiä edustavat sote-järjestöt voivat tuoda esiin näkemyksiään sote-palveluja koskevista lakimuutoksista. On vaikeaa nähdä, mikä muu taho Suomessa toisi edustavasti esiin sote-palveluja tarvitsevien ihmisten ääntä, jos sote-järjestöt eivät sitä tekisi. Päätöksistä tulee parempia, kun niitä tehdessä kuullaan myös ihmisiä, joita päätökset koskevat.

Sote-järjestöjen vaikuttamistoimintaa tarvitaan myös siksi, että pelkästään yksittäisiä ihmisiä auttamalla ja seurauksia hoitamalla ei pystytä puuttumaan ongelmien juurisyihin ja vähentämään niistä julkiselle taloudelle aiheutuvia kustannuksia pitkällä tähtäimellä.

Ongelmien juurisyihin puuttuminen ja rakenteisiin vaikuttaminen edellyttävät vaikuttamistyötä, jota SOSTE ja muut sote-järjestöt tekevät esimerkiksi antamalla lausuntoja lakiesityksistä ja olemalla mukana erilaisissa työryhmissä, joissa merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia tehdään.

SOSTE puolestaan kokoaa sote-järjestöjen kattojärjestönä yhteen monimuotoisen sote-järjestökentän, tuo yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tutkittua tietoa sekä kanavoi päätöksentekoon sote-järjestöjen edustamien ihmisryhmien ääntä. Osa sote-järjestöjen vaikuttamistyöstä on keskitetty nimenomaan SOSTElle.

Hallitus:

Puheenjohtaja Veli-Matti Ahtiainen (2025–2026)
Varapuheenjohtaja Anneli Pohjola (2026–2027)

Varsinaiset jäsenet:

Outi Hedemäki-Kantola (2025–2026)

Maarit Simoska (2025–2026)

Heidi Pyyny (2025–2026)

Salla-Mari Koistinen (2026–2027)

Mirja Kangas (2026–2027)

Mervi Nikander (2026–2027)

Ritva Kauhanen (2026–2027)

Eero Pentti (2026–2027)

Varajäsenet

Tuula Mäntymäki (2026)

Pirjo Kairakari (2026)

Marika Ahola (2026)

Lue uutiskirje täältä: https://sh1.sendinblue.com/alueoqfc79pfe.html?t=1776079187391

Nyt tarvitaan sinun tietämystäsi! Tässä Lapin järjestökyselyssä kartoitetaan yhdistysten toiminnan nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämistarpeita. Kyselyn vastauksia hyödynnetään yhdistysten toiminnan näkyväksi tekemisessä, koulutus- ja tukipalvelujen suunnittelussa, yhdistysten toimintaedellytysten parantamiseksi mm. kunnissa ja hyvinvointialueella ja kansalliseen vaikuttamistyöhön. Kyselyn tuloksia tullaan julkaisemaan syksyn 2026 aikana.

Kaikki vastaukset käsitellään luottamuksella, eli yksittäisiä yhdistyksiä koskevia tai tunnistettavia tietoja ei julkaista tai jaeta ulkopuolisille tahoille.

Kysely on suunnattu kaikille Lapissa toimiville yhdistyksille (pl. uskonnolliset ja poliittiset yhdistykset). Vastaattehan 11.5.2026 mennessä. Huom! Yksi vastaus/yhdistys. Vastaaminen kestää noin 20 minuuttia. Jokainen vastaus on meille tärkeä!

Kysely pyritään toteuttamaan jokaisessa maakunnassa ja tuloksista tehdään myös kansallinen koonti.

Linkki kyselyyn: https://link.webropolsurveys.com/S/C11CFABEA4DBAFE2

Kaikkien kyselyyn vastanneiden yhdistysten kesken arvotaan yhdelle henkilölle puoleen hintaan kahden päivän osallistumismaksu Sosiaali- ja terveysturvan Syyspäiville, jotka pidetään Levillä 10.-11.9.2026 (arvo 120 €) ja kolmelle muulle vastaajalle yllätyspaketti.

Kyselyn toteuttaa Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry yhdessä Maakuntien verkostojärjestöjen neuvottelukunnan kanssa.

Vuoden 2023 maakunnallisen järjestökyselyn tuloksiin voit tutustua tästä linkistä

Lämmin kiitos jo nyt ajastasi ja arvokkaista vastauksistasi!

Lisätietoja:
Arja Kilpeläinen
toiminnanjohtaja
Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
040 040 3659
arja.kilpelainen@lapinsotu.fi

Tapahtuma tarjoaa ajankohtaisia puheenvuoroja, keskustelua ja konkreettisia näkökulmia siihen, miten turvallisuus syntyy yhteisöissä, palveluissa ja ihmisten arjessa.

Torstain teemana on sosiaalinen turvallisuus. Päivän aikana pureudutaan muun muassa ennakoinnin merkitykseen, yhteisöjen resilienssiin sekä digitalisaation rooliin turvallisuuden rakentamisessa. Päivä huipentuu paneelikeskusteluun siitä, miten voimme yhdessä vahvistaa arjen turvallisuutta.

Perjantaina näkökulma siirtyy hyvinvointiturvallisuuteen. Ohjelmassa käsitellään luottamuksen merkitystä, järjestöjen ja viranomaisten yhteistyötä sekä sosiaaliturvan muutosten vaikutuksia. Päivä tarjoaa ajatuksia herättäviä puheenvuoroja ja käytännön näkökulmia siihen, miten turvallisuus rakentuu yhteisöllisillä teoilla.

Mukana on laaja joukko nimekkäitä asiantuntijoita ja vaikuttajia.

Seminaari tarjoaa myös erinomaiset mahdollisuudet verkostoitumiseen, ajatusten vaihtoon sekä oman toiminnan esittelyyn.

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen avataan toukokuun alussa.

Lämmin kiitos jokaiselle hakijalle!

Arja Kilpeläinen
toiminnanjohtaja

Veli-Matti Ahtiainen
puheenjohtaja

Vuonna 2012 perustettu Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta – tuttavallisemmin JNK - edustaa järjestöjä monialaisesti ja kattavasti koko maakunnan alueella. Sen tehtävänä on ollut vahvistaa järjestöjen asemaa alueellisesti edistämällä yhteistyötä, näkyvyyttä ja vaikuttamista sekä osallistumalla maakunnalliseen ohjelmatyöhön.

Toimintaympäristössä tapahtuneet isot muutokset ovat vaikuttaneet myös JNK:n rooliin ja tehtäviin. Siksi on tärkeää, että myös JNK päivittää toimintaansa muuttuneessa maailmassa. JNK:n perustehtävä on järjestöjen laaja-alainen edustaminen maakunnallisissa toimielimissä. Sen turvaaminen tulevaisuudessakin on äärimmäisen tärkeää. Siksi nyt tarvitaan uudenlaista roolia ja otetta sekä tarpeeseen vastaavia, uusiutuvia toimintatapoja myös JNK:lta.

Toiminnan arviointi- ja uudelleenorganisointityö käynnistyi perjantaina 20.3.2026. Tapaamisessa oli edustajat JNK:n lisäksi Lapin liitosta ja Lapin hyvinvointialueelta. Hyvässä hengessä käynnistynyt uusiutuminen jatkuu kevään aikana. Tavoitteena on, että JNK:n uusi toimintamalli ja organisointi voidaan julkaista Järjestöfoorumissa, joka pidetään 22.-23.5.2026 Ivalossa. Ilmoittaudu mukaan ja tule kuulolle!

Ja järjestötoimijat huomio: vielä ehdit ilmoittaa yhdistyksesi kiinnostuksen olla mukana JNK:n merkittävässä toiminnassa tällä lomakkeella. Mutta ole nopea, ilmoittautuminen päättyy jo 12.4.2026.

Lisätietoja antavat:

Arja Kilpeläinen
Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan sihteeri / Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
0400 403 659
arja.kilpelainen@lapinsotu.fi

Samu Rötkönen
Kehittämispäällikkö
Lapin liitto
040 711 8398
samu.rotkonen@lapinliitto.fi

Marika Mathlein
asiantuntija, järjestöyhteistyö
Lapin hyvinvointialue
040 487 3478
marika.mathlein@lapha.fi

Hyvinvointialuejohtajien ja Hyvilin yhteisen näkemyksen mukaan järjestöt ovat merkittävä osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää ja niiden toimintaedellytykset tulee turvata. Jos järjestöjen ehkäisevä ja kannatteleva työ vähenee, hyvinvointialueiden korjaavien ja kustannuksiltaan huomattavasti raskaampien palvelujen tarve kasvaa väistämättä.

Hallitus on päättänyt leikata 140 miljoonaa euroa, noin kolmanneksen sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksista. Suunnitellut lisäleikkaukset heikentävät erityisesti ehkäisevää ja varhaista tukea. Nämä ovat toimintoja, jotka auttavat ihmisiä hyvissä ajoin ennen raskaiden palveluiden tarvetta.

Järjestöleikkaukset osuvat samaan aikaan hyvinvointialueiden mittavien sopeutusten kanssa. Vaikutukset kohdistuvat samoihin asiakkaisiin kaksinkertaisesti. Yhtäaikaiset säästöt sekä järjestöiltä että hyvinvointialueilta synnyttävät palveluvajeen erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ja lisäävät raskaampien palvelujen tarvetta. Näin laajat ja samansuuntaiset leikkaukset heikentävät koko järjestelmän kykyä vastata ihmisten tarpeisiin ja kasvattavat pitkän aikavälin kustannuksia. Tämä on lyhytnäköistä eikä tue hallituksen tavoittelemaa palvelujärjestelmän kehittämistä.

Hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa. Hyvinvointialueiden omat järjestöavustukset ovat tärkeitä, mutta ne eivät voi korvata valtakunnallisten avustusten leikkauksia. Leikkaukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin ja kasvattavat toteutuessaan hyvinvointialueiden kustannuksia – eivät vähennä niitä. Järjestöjen toiminta supistuu etenkin niillä alueilla, joissa tarve on suurin.

Hyvinvointialuejohtajien näkemyksen mukaan on perusteltua arvioida lisäleikkausten vaikutukset vielä uudelleen ja turvata järjestöjen toimintaedellytykset. Se vahvistaa ihmisten arjessa pärjäämistä, ehkäisee syrjäytymistä ja tukee koko sote‑järjestelmän kestävyyttä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat merkittävä osa suomalaista hyvinvointijärjestelmää.

Järjestöillä on erityisosaamista muun muassa varhaisen vuorovaikutuksen, vanhemmuuden, erotilanteiden, päihde- ja mielenterveysongelmien, lähisuhdeväkivallan, vammaisuuden, sairauksien, asunnottomuuden ja syrjäytymisen teemoissa.

Arjessa järjestöt tarjoavat matalan kynnyksen tukea, vapaaehtoistoimintaa, vertaistukea, ryhmätoimintaa sekä nimettömiä auttamisen kanavia (chatit, kriisipuhelimet), joita käytetään vuosittain satojatuhansia kertoja. Tämä tärkeä tuki vahvistaa arjenhallintaa, ehkäisee ongelmien syvenemistä ja täydentää hyvinvointialueiden vastuulla olevia palveluja.

Järjestöt ovat myös osa palvelukokonaisuuksia: muun muassa perhe- ja kriisikeskuksissa ja ne toimivat ammattilaisten kumppaneina ja tuovat mukaan yhteisöllisyyttä sekä kokemustietoa. Hyvinvointialueiden ja järjestöjen välinen kumppanuus on keskeinen osa ennaltaehkäisevää ja vaikuttavaa työtä.

Lisätietoja:

MARKO KORHONEN
H23-verkoston puheenjohtaja
Hyvinvointialuejohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialue
p. 044 717 4111

Kannanotto löytyy osoitteesta: https://www.hyvil.fi/hyvinvointialuejohtajien-ja-hyvilin-kannanotto-sosiaali-ja-terveysjarjestojen-valtionavustusten-lisaleikkauksista-tulisi-luopua/

Päivän teemana on opiskelijoiden hyvinvointia tukeva vapaa-aika ja harrastukset

Kutsumme mukaan kaikki järjestöt esittelemään toimintaansa – toimialasta riippumatta!
Olittepa liikunta-, kulttuuri-, taide-, nuoriso-, sosiaali- ja terveysalan toimija tai muu harrastus- ja kansalaistoimintaa tarjoava yhdistys, tämä on loistava tilaisuus:
✔️ tehdä toimintaanne tunnetuksi opiskelijoille
✔️ löytää uusia osallistujia, jäseniä ja vapaaehtoisia
✔️ verkostoitua muiden toimijoiden kanssa
✔️ tuoda esiin matalan kynnyksen tekemistä ja yhteisöllisyyttä
✔️ olla mukana tukemassa opiskelijoiden hyvinvointia

Tapahtumaan osallistuu opiskelijoita useilta eri aloilta – mukana on sekä ammattiin opiskelevia että korkeakouluopiskelijoita. Haluamme myös tarjota opiskelijoille tietoa järjestötoiminnan tarjoamista uramahdollisuuksista, joten halukkailla on mahdollisuus tulla jakamaan oma uratarina järjestössä.

Lähtekää rohkeasti mukaan kohtaamaan nuoria ja tekemään toimintaanne näkyväksi!

Paikkoja on rajallisesti, joten ilmoittaudu mukaan mahdollisimman alla olevasta painikkeesta.

Tapahtuman järjestävät Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, SPR Lapin piiri ja Lapin Liikunta ry yhdessä Lapin ammattikorkeakoulun kanssa.

Lisätietoja tapahtumasta:
Riitta Ollila
Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry
riitta.ollila@lapinsotu.fi

Ilmoittaudu tästä

Kysely on suunnattu rekisteröidyille yhdistyksille ja säätiöille.

Vastaa 22.3. mennessä
👉 https://forms.office.com/e/Kj6hn6Ejsu

Kyselyyn liittyvät lisätiedot: erityisasiantuntija Anri Niskala, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, anri.niskala@varha.fi.

******************************************
 Beräknade effekter av nedskärningar i organisationsbidragen i välfärdsområdena
Organisationernas finansiella situation har under de senaste åren försämrats och kan försämras ytterligare på grund av nedskärningar och minskningar av organisationsbidragen.

Ändringarna bedöms ha konsekvenser för organisationernas verksamhet, organisationernas anställda, regionernas invånare samt det regionala samarbetet. Med organisationer avses registrerade föreningar och stiftelser. Enkäten kan besvaras till och med den 22 mars.

Syftet med enkäten är:
- samla in jämförbar information efter välfärdsområde
- synliggöra förändringar i finansieringen samt
- stärka den nationella förståelsen för effekterna av nedskärningar.

Enkäten genomförs av välfärdsområdena i samarbete. Helsingfors stad deltar inte i enkäten.

Resultaten analyseras av Egentliga Finlands välfärdsområde Varha, och svarshelheten levereras till det nationella nätverket för organisationssamarbete inom välfärdsområdena.

Enkäten riktar sig till registrerade föreningar och stiftelser.

Svara senast 23 mars
👉 https://forms.office.com/e/Kj6hn6Ejsu

Tilläggsuppgifter i anslutning till enkäten: specialsakkunnig Anri Niskala, Egentliga Finlands välfärdsområde, anri.niskala@varha.fi.

Nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä eläkkeelle etsimme Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistykseen

Toiminnanjohtajaa 

toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Toiminnanjohtajan moninaisiin tehtäviin kuuluu toiminnan, talouden, henkilöstön ja yhteistyösuhteiden johtaminen ja kehittäminen. Näiden myötä toimit aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Sinulla on kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja visioida strategista tulevaisuuskuvaa. Olet uudistusmyönteinen ja rohkea tarttumaan muutoshaasteisiin. Toimit oma-aloitteisesti, ihmislähtöisesti ja ratkaisukeskeisesti. Sitoudut edistämään järjestön arvoihin perustuvaa toimintakulttuuria yhdessä asiantuntevan henkilöstön kanssa. Työsi tukena Sinulla on hallitus, jolla on vahva sote-alan sekä järjestötoiminnan tuntemus ja tieto-taito.

 Tehtävässä menestyminen edellyttää

• ylempää yhteiskuntatieteellistä tai muuta soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa

• johtamisen, talous- ja henkilöstöhallinnon kokemusta

• sote-alan järjestötoiminnan ja uusien rahoitusmahdollisuuksien tuntemusta

• sosiaali- ja terveysalan osaamista

• vaikuttamisosaamista

• kehittämissuuntautuneisuutta ja hankeosaamista

 Lisäksi arvostamme

• taitoa verkostoitua ja luoda yhteistyösuhteita

• hyviä neuvottelu- ja viestintätaitoja sekä kykyä vahvaan kirjalliseen ilmaisuun

• vahvaa organisointikykyä ja kokonaisuuksien hallintaa

• näyttöjä innovatiivisesta kehittämistyöstä ja aktiivisesta vaikuttamisotteesta

• hyviä ihmissuhdetaitoja ja innostavaa otetta työyhteisön kulttuurin luomiseen

Tarjoamme

Mahdollisuuden hyödyntää osaamistasi ja laajentaa sitä järjestön monialaisen tehtäväkentän muutoksissa. Pääset edistämään järjestöjen yhteiskunnallisesti merkityksellisen tehtävän tulevaisuutta. Voit vaikuttaa yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin sote-alan kehittämistavoitteisiin. Joustotyö on mahdollista, laskennallinen viikkotyöaika TES:n mukaan.

Tavoitteena on, että uusi toiminnanjohtaja aloittaa tehtävässä 17.8.2026.

Tehtävä edellyttää valmiutta matkustaa.
Työsuhteessa on kuuden kuukauden koeaika.

Kiinnostuithan tehtävästä!

Jätä hakemuksesi sisältäen kuvauksen itsestäsi ja osaamisestasi, ansioluettelon ja palkkatoiveesi Hae työpaikkaa -painikkeen kautta viimeistään 25.3.2026.

Hallituksen nimeämä työvaliokunta kutsuu valitut henkilöt haastatteluun huhtikuun aikana ja hallitus päättää valinnasta toukokuun lopulla olevassa kokouksessa.

Lisätietoja tehtävästä antaa Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n puheenjohtaja Veli-Matti Ahtiainen, puh. 0400 398 217 tai toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen, puh. 0400 403 659

Hae työpaikkaa

Haluatko esitellä yhdistystäsi, yhdistyksesi hanketta tai tiedottaa jotain muuta ajankohtaista - ota yhteyttä info@lapinsotu.fi

Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta palkitsee vuoden vapaaehtoisen toimintamuodon tai vapaaehtoisteon.

Tehemä Pois -palkinto myönnetään järjestöille/yhdistykselle tai vapaaehtoisteolle, jotka ovat työssään tai toiminnassaan saavuttaneet “Pienillä teoilla suuria vaikutuksia lappilaisten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin hyväksi.”

Ehdotukset palkinnonsaajasta perusteluineen tulee toimittaa viimeistään 19.4.2026 klo 16 mennessä. Ehdotukset voi lähettää joko sähköisesti alla olevasta painikkeesta tai sähköpostitse osoitteeseen info@lapinsotu.fi.

Tehemä Pois -palkinto jaetaan 22.5.2026 Inarissa maakunnallisen Järjestöfoorumin yhteydessä.

Lisätietoja palkinnosta ja ehdotusten toimittamisesta antavat:
Järjestöneuvottelukunnan pj. Hilkka Halonen, p. 040 721 0590
sihteeri Arja Kilpeläinen p. 040 040 3659

Foorumin ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan piakkoin!

Ehdota palkinnon saajaa tästä

Lapin liiton hallinnoima Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta (JNK) on toiminut vuodesta 2012 alkaen. Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan nykyinen kausi 2022–2025 on päättymässä. Uusi Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta nimetään vuosille 2026–2029 Lapin liiton hallituksen toimesta kesällä 2026.

Lapin maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa on ollut laaja-alainen edustus järjestökentältä sekä aluekehittämisen asiantuntijoista. Osa jäsenistä on nimetty koko kaudeksi ja osa vaihtuu kahden vuoden välein. Edellisen kauden edustajat näkyvät liitteenä olevasta toimintakertomuksesta.

Lapin Maakunnallinen järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on mm. tuoda maakunnanlaajuista painoarvoa järjestöjen laajalle ja monipuoliselle toiminnalle:

• tekemällä järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi

• edistämällä järjestöjen välisen, järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä

• toimimalla lappilaisen järjestökentän äänenä ja vaikuttajana järjestöjen tärkeinä pitämissä asioissa

• tukemalla järjestöjen integroitumista entistä tiiviimmin mukaan maakunnan, hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointi- ja ohjelmatyöhön

• vastaamalla maakunnallisen järjestöstrategian laatimisesta, prosessin ohjaamisesta ja toimeenpanosuunnitelman seuraamisesta.

Voitte ilmoittaa organisaationne kiinnostuksesta toimia Lapin maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa seuraavalla kaudella (2026–2029) tämän lomakkeen kautta ma 2.3.2026 klo 12.00 alkaen. Haku päättyy su 12.4.2026. Lapin liiton hallitus päättää järjestöneuvottelukunnan kokoonpanosta, minkä jälkeen pyydämme valittuja tahoja ilmoittamaan henkilöedustajien nimet.

Kukin organisaatio vastaa jäsenensä mahdollisista kustannuksista. Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti etäyhteyksillä. Mahdollisuuksien mukaan kokoukset järjestetään muiden järjestöhankkeiden ja tapahtumien yhteydessä matkakustannuksien minimoimiseksi. 

Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toimintaan voit tutustua Lapin liiton nettisivuilta. Lisäkysymykset voi lähettää koordinaattorille rasmus.tavaila@lapinliitto.fi.

Lähellä.fi kampanjoi 12.1.–28.2.2026 teemalla “Hyvinvointia ja iloa elämään”. Kampanjassa nostamme esiin järjestöjen tarjoamaa toimintaa, joka tuo hyvää mieltä, yhteisöllisyyttä ja uusia elämyksiä – esimerkiksi harrastuksia, tapahtumia, vertaistukea ja kohtaamispaikkoja.

Jos järjestösi tarjoaa matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, yhteisöllistä tekemistä tai tukea arkeen, ilmoita toimintasi Lähellä.fi-palvelussa! Näin tavoitat ihmiset, jotka etsivät juuri sinun tarjoamaasi sisältöä.

Kampanja näkyy digimainonnassa ja mahdollisuuksien mukaan myös kuntien ja hyvinvointialueiden asiakaspisteissä.

Ilmoita toimintasi nyt ja ole mukana tuomassa iloa ja hyvinvointia lähelle!

Osallistu kampanjaan näin
Varmista, että järjestösi tarjonta löytyy Lähellä.fi-palvelusta. Ilmoita harrastuksista ja alkavista ryhmistä palvelussa ja hyödynnä maksuton näkyvyys:
Rekisteröidy palveluun täällä: https://www.lahella.fi/forms/create-groupIlmoita toiminnasta täällä: https://hallinta.lahella.fi/login
Haluatko lisätietoa lähellä.fi-verkkopalvelusta?

Tulevat Lähellä.fi-infot: https://www.lahella.fi/infot-ja-koulutukset

Laurea ammattikorkeakoulun ja HUMAK:n SaavutaÄly-hankkeen webinaarit ja työpajat jatkuvat keväällä 2026. Luvassa on käytännönläheisiä tietoiskuja ja työpajoja, joissa syvennetään vuoden 2025 teemoja ja viedään opittua konkreettisesti järjestöarkeen. Kaikkiin avoinna oleviin tilaisuuksiin voit ilmoittautua hankkeen verkkosivujen kautta, mistä löydät myös tarkemmat kuvaukset sisällöistä. SaavutaÄly -Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hanke on suunnattu kolmannen sektorin organisaatioille ja niiden työntekijöille sekä vapaaehtoisille.

Tietoiskut ja webinaarit

Keväällä tarjolla on muun muassa:

• 19.1.2026 – Vinkit tekoälyn ohjaukseen eli promptaukseen

• 27.1.2026 – Tekoälyagentit järjestötyössä

• 5.2.2026 – Digital Regulations (in English)

• 10.2.2026 – Saavutettavuusseloste

• 25.2.2026 – Tekoäly järjestöviestinnässä

• 11.3.2026 - Digisäädökset ja AI Act – ajankohtaispäivitykset

• 16.3.2026 – Translating with AI (in English)

Lisäksi maalis-huhtikuussa on tulossa webinaari järjestön tekoälylinjauksista, jossa käsitellään, miksi ja miten järjestön kannattaa luoda omat periaatteet tekoälyn turvalliseen ja eettiseen käyttöön. Tarkempi ajankohta ja ilmoittautuminen avautuvat myöhemmin.

Lue uusin LASTU tästä.

Järjestöyhdyshenkilöt tärkeitä linkkejä yhteistyössä

Lapin kunnissa järjestöyhdyshenkilöt on jo pääosin nimetty, mutta nyt suositus korostaa, että tehtävät, roolit ja työaika tulee kirjata selkeästi. Yhdyshenkilölle annetaan kunnan organisaatiossa virallinen mandaatti koordinoida järjestöyhteistyötä ja toimia linkkinä kunnan ja yhdistysten välillä.

Maksuttomia tiloja ja selkeät avustuskäytännöt

Järjestöneuvottelukunta suosittaa, että kunnat tarjoavat yleishyödyllisille, avoimille järjestöille maksuttomia tiloja. Tiloista ja varauskäytännöistä tulisi tiedottaa avoimesti ja tasapuolisesti. Myös järjestöavustusten merkitystä korostetaan – niitä tulisi pitää sijoituksena kuntalaisten hyvinvointiin, ei pelkkänä kulueränä.

Avustusten tulee olla läpinäkyviä, tasapuolisia ja suunniteltu yhdessä järjestöjen kanssa.

Järjestöt mukaan hyvinvointityöhön

Suositus painottaa, että järjestöt ovat kunnille korvaamaton kumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulisi valmistella yhdessä järjestöjen kanssa, jotta niiden kokemustieto ja arjen asiantuntemus saadaan osaksi päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä.

Taustalla suuri muutospaine

Järjestöjen toimintaympäristö Lapissa muuttuu nopeasti. Hyvinvointialueiden ja uusien työllisyysalueiden käynnistyminen, valtion avustusleikkaukset ja rahoitusjärjestelmien uudistukset haastavat erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä.

Lapissa toimii yli 4700 yhdistystä, ja järjestöt tuottavat laajasti toimintaa kulttuurista liikuntaan ja sosiaaliseen tukeen. Järjestöneuvottelukunta näkee, että kuntien ja järjestöjen suunnitelmallinen kumppanuus on tärkeämpää kuin koskaan.

Suositus on lähetetty kaikkiin kuntiin

Päivitetty suositus hyväksyttiin 8.10.2025 Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan kokouksessa, ja se on toimitettu nyt kaikkiin Lapin kuntiin osaksi järjestöyhteistyön kehittämistä. Useilla kunnilla on jo omat yhteistyöasiakirjansa, joita suositus vahvistaa ja päivittää.

Tutustu järjestöyhteistyön suositukseen tästä linkistä.

Syksyn aikana järjestettiin kaksi työpajaa ja tehtiin tiivistä yhteistyötä aiheen edistämiseksi. Työpajoissa syntyi vahva yhteinen ymmärrys siitä, millaista tietoa järjestöissä jo tuotetaan. Ne tekivät näkyväksi, että järjestöillä on merkittävä rooli kokemustiedon, asiantuntijatiedon, toimintatiedon, tilastotiedon ja ennakoivan tiedon tuottajina — ja että tätä tietoa syntyy monista lähteistä, kuten kyselyistä, palautteista, tilastoista, hanketuloksista ja arjen havainnoista. 

Työpajat toivat esiin, että järjestötiedon hyödyntämistä voidaan vahvistaa. Esille nousi tarve selkeämmille rakenteille, yhteiselle rytmille, toimiville prosesseille ja näkyvämmälle palautteelle siitä, miten tietoa käytetään. 

Syksyn työ tiivistyi kolmeen oivallukseen 

1. Yhteinen tilannekuva on syntynyt. Järjestökentän tiedonmuodot ja vahvuudet ovat nyt paremmin näkyvissä. 

1. Haasteet on sanoitettu. Pulma ei ole tiedon puute, vaan sen kokoaminen, johtaminen ja palautuminen järjestöille. 

1. Suunnan viivat on hahmoteltu. Tarvitaan yhteistyötä, vuosikello ja palautemalli, joka lisää luottamusta ja motivaatiota. 

Mitä seuraavaksi? 

Työ jatkuu keväällä kohti järjestötiedon entistä järjestelmällisempää hyödyntämistä. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä ymmärrystä, sujuvoittaa tiedon kulkua ja varmistaa, että järjestöjen tuottama tieto tukee aidosti hyvinvointialueen suunnittelua. 

Kehittämisen painopisteet ovat: 

• Koordinaation vahvistaminen ja yhteisen suunnan kirkastaminen 

• Tiedonhallinnan rytmin ja toimintatapojen kehittäminen 

• Palautteen, vuoropuhelun ja näkyvyyden vahvistaminen 

Tavoitteena on, että Lapin järjestöjen arvokas tieto muuttuu entistä paremmin näkyväksi, hyödynnettäväksi ja vaikuttavaksi — sekä järjestökentän että hyvinvointialueen hyväksi. 

Jos haluat tulla mukaan kehittämiseen, olet lämpimästi tervetullut osaksi tiedontuotannon verkostoa. 
Lisätietoa ja liittymisohjeet löydät täältä: 
https://www.lapinsotu.fi/toiminta/verkostot/tiedontuotannon-verkosto/ 

 Koko raportin voit lukea tästä linkistä

Sanna Pitkäranta 
Järjestöasiantuntija 

Järjestöassistenttina työskentely on antanut arvokasta käytännön kokemusta järjestötyöstä, motivoinut kehittämään omaa osaamistani ja avannut uusia näkökulmia erilaisiin ura- ja koulutusmahdollisuuksiin. Tehtävässä olen saanut sopivasti vastuuta ja tilaa työskennellä itsenäisesti, mikä on tarjonnut mahdollisuuden kehittää tärkeitä työelämätaitoja. Lisäksi kokemus on auttanut tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehityskohteita sekä selkeyttänyt ajatusta siitä, millaisissa työympäristöissä viihdyn parhaiten.  

Tulevaisuudessa toivon voivani yhdistää järjestökokemukseni liikunta- ja kasvatusalan osaamiseeni sekä tehdä työtä hyvinvoinnin, oppimisen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Seuraavaksi suuntaan Tampereelle avoimin ja innostunein mielin – saa nähdä, mihin polku seuraavaksi johtaa. 

Yhdellä ilmoituksella näkyvyys useaan paikkaan

Vertaistalon hakukoneen tietokantana käytetään Lähellä.fi-palvelua.  Lähellä.fi on valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva helppokäyttöinen verkkopalvelu, jonka avulla löytää merkityksellistä toimintaa, yhteisöllisyyttä, apua ja osallistumismahdollisuuksia. Palvelu kokoaa järjestöjen ja yhteisöjen tuen, toiminnan ja tapahtumat yhteen osoitteeseen, sekä edistää kansalaistoiminnan näkyvyyttä Suomessa.

Sivustojen välisen rajapinnan kautta Etsi vertaistukea -hakukoneessa näytettävät tiedot tuodaan Lähellä.fistä sellaisina, kuin järjestöt ja yhteisöt ovat ne ilmoittaneet. Haun voi tehdä valitsemallaan hakusanalla, jonka jälkeen tuloksia voi vielä suodattaa paikkakunnan, maakunnan tai järjestön toimialan perusteella.

”Lähellä.fi-palvelun hyödyntäminen osana hakukonetta on tervetullut uudistus Vertaistaloon! Aiemmin hakukoneen tietojen ylläpito ja päivittäminen oli työlästä sekä meille että tietonsa ilmoittaville yhdistyksille”, kertoo pääkaupunkiseudun OLKA-toiminnassa työskentelevä Elina Heino, jonka työnkuvaan kuuluu muun muassa Vertaistalon sivujen päivittäminen. ”Nyt yhdistykset saavat yhdellä ilmoituksella tietonsa näkyviin useaan eri paikkaan. Vertaistalon lisäksi Lähellä.fi:tä hyödyntävät myös esimerkiksi Palvelutietovaranto sekä eri hyvinvointialueiden palvelutarjottimet”, hän jatkaa.

Näin ilmoitat tietosi Lähellä.fi:hin

Lähellä.fi-palveluun rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta. Organisaation esittelytekstiin ja toimintailmoituksen otsikkoon ja kuvaukseen kannattaa panostaa.

”Tekstissä kannattaa käyttää sellaisia avainsanoja, joita tietoa etsivät käyttävät. Jos tarjoat esimerkiksi vertaistukea psoriaatikoille, muista käyttää näitä sanoja myös teksteissä ja otsikoissa. Näin tavoitat paremmin juuri ne ihmiset, jotka etsivät tarjoamaasi toimintaa”, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Myra Magnusson HyTe ry:stä ja Lähellä-viestintätiimistä.

Lisätietoja Lähellä.fi-palvelun käytöstä sekä esittelytekstien ja toimintailmoitusten laatimisesta löydät tältä sivulta. Lähellä-verkosto tarjoaa palvelun käyttöavun lisäksi myös viestinnän koulutuksia, joista löydät lisätietoa täältä. Tutustu palveluun, ilmoita toiminnastasi ja hyödynnä näkyvyys!

Lue lisää:

-            Lähellä.fi

-            Etsi vertaistukea -hakukone Vertaistalo.fi

https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/loyda-vertaistukea/etsi-vertaistukea-hakukone

Kokouksessa käsitellään yksi asia: tilintarkastajan vaihto.

Huom! Ilmoita etukäteen, osallistutko ylimääräiseen kokoukseen paikan päällä vai etänä, jotta voimme lähettää etäosallistujille Teams-linkin. Ilmoittautumiseen pääset tästä linkistä. Viimeinen ilmoittautumispäivä 14.12.2025.

Jäsenet, tervetuloa!

ystävällisesti yhdistyksen hallitus

Lue lisää täältä 

Avustuksia on kahdenlaisia: toiminta-avustukset ja kumppanuusavustukset. Avustusten

myöntämisestä päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta talousarvion määrärahan

puitteissa.

Toiminta-avustusten hakuaika on 27.10. – 2.12.2025. Toiminta-avustuksen saamisen ehtoina ovat,

että järjestön toiminta edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta, tukee

hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja toteutuu useamman kuin yhden

kunnan alueella Lapissa. Avustusta voi hakea yksi tai useampi järjestö yhdessä.

Kumppanuusavustusten hakuaika on 27.10.2025 – 5.1.2026. Kumppanuusavustusten saamisen

ehtoina ovat, että järjestön toiminta perustuu STEA-avustukseen tai muuhun vastaavaan

rahoitukseen, se edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta sekä tukee olennaisesti

hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja Lapissa. Kumppanuuksista neuvotellaan hakemuksen perusteella erikseen hyvinvointialueen kanssa.

Haku toteutetaan sähköisesti Webropol-lomakkeella. Hakulomakkeet avautuvat 27.10.2025 Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla osoitteessa Lapha.fi.

Infotilaisuudet

Lapin hyvinvointialue järjestää kaksi samansisältöistä avustushaun infotilaisuutta Teams-etäyhteydellä:

MA 27.10. klo 16 - 17 Liity kokoukseen tästä

To 30.10. klo 14-15 Liity kokoukseen tästä

Avustusinfoihin voi osallistua myös paikan päällä Rovaniemen Kansalaistalolla.

Tallenne infotilaisuudesta on löydettävissä tilaisuuksien jälkeen hyvinvointialueen

järjestöyhteistyön verkkosivuilla.

Keskustelu on avoinna 10.10.–6.11.2025 täällä.

Lisätietoa kyselystä lapha.fi-verkkosivulla.

Lue uusin LASTU tästä

Vuoden 2025 kellokkaan valinnalla yhdistys haluaa nostaa esille pitkäjänteisen kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön järjestöjen toiminnan ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Järjestötoiminnan ytimessä on lappilaisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistäminen.

Vuoden 2025 Kellokas on Lapin kuntien järjestöyhdyshenkilöiden verkosto.

Järjestöyhdyshenkilöiden verkostolla on perinteet yhteistyöstä ja toiminta on mukautunut yhteiskunnallisiin muutoksiin. Alkuvaiheessa verkoston jäsenet työskentelivät omilla tahoillaan ja omilla tavoillaan. 2010-luvun lopulla käynnistyi verkoston verkostotyöskentelyssä yhtenäistymisen aika. Silloisille toimijoille tarjottiin myös koulutusta ja organisoitiin yhteisiä tapaamisia.

Verkostotoimijoiden työskentely on äärettömän merkittävää paikallisen järjestö-viranomais-yhteistyön toiminnassa ja vahvistumisessa. Toiminnan merkitys korostui kunnissa edelleen, kun hyvinvointialueet perustettiin. Kunnassa toimivat paikalliset yhdistykset ja järjestöt tarvitsevat tietyn yhteyshenkilön kunnasta, johon voi olla yhteydessä ja joka tuntee järjestökenttää.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen koolle kutsumana kuntien järjestöyhdyshenkilöiden verkosto kokoontuu vuosittain neljä-viisi kertaa. Kokoontumisissa jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä keskenään. Kokoontumiset ovat myös vertaistuellisia, sillä pääsääntöisesti järjestöyhdyshenkilönä työskentely on osa jotain toista tehtävää.

Järjestöyhdyshenkilöiden arvokas työ saa harvakseltaan tunnustusta. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys haluaakin kiinnittää huomion kuntien järjestöyhdyshenkilöiden merkitykselliseen toimintaan, kiittää omalta osaltaan yhteistyöstä ja toivottaa onnea ja menestystä myös jatkossa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia 140 miljoonalla eurolla vuoden 2024 avustustasoon nähden. Ministeri Riikka Purra ja valtiovarainministeriö esittivät 6.8. uusia 100 miljoonan euron leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan, että sote-järjestöjen valtionavustuksia leikattaisiin hallituskauden aikana yli 60 prosentilla. Järjestöjen avustuksista on tehty vuonna 2022 parlamentaarinen sopu, joka ulottuu vuoden 2026 loppuun saakka. Hallitus on rikkonut parlamentaarisen sovun leikkauksillaan. Hallitus on tuonut esiin sote-järjestöavustusten kasvua viime vuosina. Valtionavustukset kasvoivat nimellisesti vuosina 2000–2024, mutta avustusten inflaatiokorjattu taso on pysynyt paikallaan koko 2000-luvun. Vuonna 2020 avustusten ostovoimakorjattu määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2004, josta se oli laskenut 46 miljoonalla eurolla – eli 16 prosentilla – vuoteen 2024 mennessä. (SOSTE, 2025)

Sote-järjestöjen valtionavustukset euromääräisenä Orpon hallituksen aikana

Jo tehtyjen päätösten mukaiset tasot:

• 2024: 384 miljoonaa euroa

• 2025: 303 miljoonaa euroa                                                                            VM:n esitys:

• 2026: 269 miljoonaa euroa                                                                            169 miljoonaa euroa

• 2027: 244 miljoonaa euroa                                                                             144 miljoonaa euroa

Mitä sote-järjestöjen valtionavustuksilla saadaan aikaan?

• Ennaltaehkäistään ongelmien syntyä. Esimerkiksi päihdekasvatuksella ehkäistään riippuvuuksia ja yksinäisyystyöllä vähennetään yksinäisyydestä aiheutuvia kustannuksia.

• Ehkäistään kalliimpien palveluiden tarvetta matalan kynnyksen työllä. Esimerkiksi keskusteluavun kustannus MIELI ry:n Kriisipuhelimessa on noin 20 euroa ja käyntikerta psykiatrisessa sairaanhoidossa noin 150–200 euroa.

• Mahdollistetaan laajamittainen ja turvallinen vapaaehtoistyö tarjoamalla puitteet, ohjaus ja tuki. Hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain (Kansalaisareena, 2023).

• Toimitaan sote-palveluiden kumppanina ja täydentäjänä hyödyntämällä esimerkiksi vertaistukea, vapaaehtoisuutta ja kokemusasiantuntijuutta.

• Vahvistetaan väestön opiskelu-, työ- ja toimintakykyä väestön osaamisen ja työllisyydentukemiseksi.

• Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja resilienssiä väestön hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.

• Toimitaan elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan rakentajana esimerkiksi lisäämällä väestön osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

• Hyödynnetään järjestöjen asiantuntijuutta yhteiskunnallisiin asioihin ja päätöksiin vaikuttamisessa.

Miksi sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ei voi leikata enää euroakaan?

1. Sote-järjestöt ovat jo oman osuutensa tehneet talouden tasapainottamiseksi

• Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo joutuneet tällä hallituskaudella mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia on päätetty leikata vaalikauden aikana peräti 140 miljoonalla eurolla eli yli kolmanneksella vuoden 2024 tasoon nähden. Tilanteenvaikeutta kuvaa se, että jo päätettyjenkin leikkausten kohdentaminen on ollut äärimmäisen haastavaa, eikä vieläkään ole tiedossa esimerkiksi se, miten ensi vuoden osalta leikkaukset kohdistetaan.

• Ministeri Purran 100 miljoonaa euroa lisää tarkoittaisi, että sote-järjestöiltä leikattaisiin hallituskauden aikana yhteensä yli 60 prosenttia eli 2/3 avustuksista. On sanomattakin selvää, että kyse ei ole enää talouden tasapainottamisesta vaan siitä, että sote-järjestökenttä ajetaan alas.

2. Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta

• Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea. Kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkäaikaissairaita, mielenterveyskuntoutujia, päihdeongelmaisia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia, muistisairaita. Leikkaus sote-järjestöiltä on mitä suurimmassa määrin leikkaus sotesta.

• Jopa kolmannes SOSTEn tämänvuotiseen Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan. Yhtälö ei toimi.

• Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista apua ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään. On varsin vahva tutkimusnäyttö, että vain ennaltaehkäisyllä voidaan saada mittavia sote-säästöjä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen käytetyt panostukset tuottavat säästöjä moninkertaisesti.

• Suomessa on rakennettu vuosikymmenten aikana sote-kokonaisuus, jossa sotejärjestöillä on oma roolinsa ja keskeiset tehtävänsä väestön hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden täydentäjänä. Lisäksi leikkausten kustannusvaikutuksissa tulisi huomioida avustusleikkausten myötä menetettävät työpaikkojen menetykset, joka johtaa veromenetyksiin ja sosiaaliturvaetuuksien kasvuun.

3. Leikkausten seurauksena ihmiset tippuvat matalankynnyksen avun ja tuen ulkopuolelle

• Näin mittava leikkaus näkyisi ihmisten arjessa: ihmiset tippuisivat järjestöjen avun ulkopuolelle ja hyvinvointialueet kuormittuisivat lisää. Tämä entisestään syventäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä.

• SOSTEn kyselyn mukaan jo pelkästään tänä vuonna toteutettujen leikkausten seurauksena järjestöistä 24 prosenttia irtisanoo henkilöstöä, 13 prosenttia lomauttaa henkilöstöä ja 27 prosenttia lopettaa määräaikaisia työsuhteita. Koska järjestöjen toiminta on työvoimavaltaista, järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Tämä on vasta alkua ja Purran esitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että suomalainen sote-järjestökenttä ajetaan holtittomasti alas.

• Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamalla Suomi menettää samalla vapaaehtoisten monin tavoin - myös rahallisesti - arvokasta työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ja jatkuakseen sekä organisointia että kouluttamista.

• SOSTEn tuoreiden laskelmien mukaan vapaaehtoisia oli 23 yhtä sote-järjestöjen työntekijää kohden vuonna 2023. Mikäli Purran ehdottama yli 60 % leikkaus järjestörahoitukseen hyväksytään, vapaaehtoisten määrä saattaisi vähentyä 120 300:lla.

4. Sote-järjestöjen työ säästää julkisia menoja

• SOSTEn pääekonomistin laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 milj. € vuonna 2023. Toisin sanoen, yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.

• Laskelmiin voi tutustua tarkemmin täältä: https://www.soste.fi/wpcontent/uploads/1970/01/SOSTE-8-2025-Sote-jarjestojen-palveluiden-kustannuksetjulkisella-sektorilla.pdf

• Järjestöjen työ on tuloksellista ja vaikuttavaa. STEA seuraa tiiviisti sote-järjestöjen valtionavustusten käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. STEA:n valtioavustuksilla tuotetaan noin 10 miljoonaa kohtaamista hyvinvoinnin ja terveyden tueksi vuosittain (STEA:n tilasto).

Mistä leikataan, kun leikataan sote-järjestöiltä?

Suomessa on rakennettu vuosikymmenten aikana sote-kokonaisuus, jossa sote-järjestöillä on oma roolinsa ja keskeiset tehtävänsä väestön hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden täydentäjänä. Leikkausten kustannusvaikutuksissa tulisi myös huomioida avustusleikkausten myötä menetettävät työpaikkojen menetykset, joka johtaa veromenetyksiin ja sosiaaliturvaetuuksien kasvuun.

• Vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lapsien ja perheiden auttaminen ja perheväkivallan ehkäisy

• Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamistoiminta sekä arjen ja asumisen tuki

• Eri sairaus- ja vammaryhmien vertaistuki

• Mielenterveyskuntoutujien vertais-, vapaaehtois- ja kohtaamispaikkatoiminta

• Rikos- ja päihdetaustaisten henkilöiden auttaminen

• Syömishäiriötä sairastavien tukitoiminta

• Vapaaehtoistoiminta liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä muistiasiakkaille

• Kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten tuki ja vertaistoiminta

• Lasten ja nuorten kohtaamispaikka- ja tukiviikonlopputoiminta

• Kriisi- ja mielenterveystyö vaikeassa elämäntilanteessa oleville

• Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta ja vertaistuki

• Työttömien osallisuuden ja työelämävalmiuksien parantaminen

• Näkövammaisten itsenäisen elämän tukeminen ja vertaistuki

• Omaishoitajien toimintakyvyn tuki ja vertaistoiminta

• Päihdeongelmaisten sekä heidän läheistensä arjessa selviytymisen ja jaksamisen tuki

• Nuorten mielenterveyskuntoutujien työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja yksinäisyyden lievittäminen

• Sairauksien ja riippuvuuksien ennaltaehkäisy

• Rikostaustaisten yhteiskuntaan sopeutumisen tukeminen

• Tahatonta lapsettomuutta kokevien vertaistuki

• Muistisairaiden ja heidän läheistensä tukeminen vertaisryhmätoiminnalla ja neuvonnalla

• Päihde- ja riippuvuusongelmaisten tuki

• Syöpään sairastuneiden sopeutumis- ja -vertaistuki

• Ikääntyneiden toimintakyvyn ja digiosaamisen tukeminen

• Pelastustehtäviin ja varautumiseen liittyvä tuki

• Läheisensä itsemurhaan menettäneiden apu ja vertaistuki

• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien auttaminen

  Lähde: SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry

Lue uusin LASTU tästä

Hei! Olen Pinja Ikäheimonen ja aloitin 4.8.2025 järjestöassistenttina Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä Paikka auki- ohjelmassa. Olen kotoisin Rovaniemeltä, mutta viime vuodet saanut kutsua Tamperetta kodikseni – nyt olen palannut kotiseudulleni työsuhteen ajaksi. 

Olen kestävyyskasvatukseen suuntautunut liikunnanohjaaja (AMK). Yhteiskunnalliset teemat, kuten hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys kiinnostavat minua, ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluukin jatkokouluttautuminen näiden teemojen parissa.

Innostukseni järjestötyöhön löysin opintojen aikana tehdessäni harjoittelun Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKellä, jossa pääsin tekemään globaalikasvatus –hankkeeseen liittyviä tehtäviä. Olen siis vielä melkoinen untuvikko järjestökentällä, mutta odotan innolla uusia haasteita järjestömaailman monipuolisissa tehtävissä. 

Hei! Olen Juha Karttimo! Aloitin työt järjestöassistenttina Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä Paikka auki -ohjelmassa 4.8.2025. Olen koulutukseltani Taiteiden maisteri ja kirjastovirkailija. Olen innokas musiikin ja populaarikulttuurin ystävä, ja pääaineeni yliopistossa olikin audiovisuaalinen mediakulttuuri. Opintojeni ja harrastusteni kautta seuraan kriittisesti audiovisuaalista maailmaa ja havainnoin sitä omaksi ilokseni. Harrastan musiikin kuuntelua ja tekemistä, ja myös kirjojen kuuntelu on mielipuuhaani.

Soitin aikoinaan Tulenkantajat -orkesterissa ja teimme kolme levyä, ja keikkailimme ahkerasti. Tulenkantajien jäätyä tauolle olen jatkanut musiikin tekemistä itsenäisesti kollegojen avustuksella. Nykyinen kokoonpanoni on nimeltään Armas Kukkaketo ja Lehtolapset, ja se tekee punkahtavaa rokkia. Yhtyeeni sanoitukset käsittelevät nyky-yhteiskuntaa kriittisesti ja yhtyeemme onkin tarkoitus herättää keskustelua ja ajatuksia.

Olen asunut kolme vuotta Oulussa ja kymmenen vuotta Helsingissä. Muutin takaisin Rovaniemelle 2007 ja nykyään en voisi kuvitella asuvani enään muualla, kuin Rovaniemellä. Pidän Lapin luonnosta ja rauhallisesta elämäntavasta, ja tykkään reippailla luonnossa musiikkia kuunnellen. Nautin elämästäni ja työstäni täällä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä ja odotan innolla kaikkea uutta, mitä pääsen tekemään ja oppimaan.

Haluatko parantaa omaa hyvinvointiasi? Onko sinulla pitkäaikaissairauksia tai koetko mielialaoireita tai uupumusta? Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Etkö saa asioita aikaiseksi, vaikka haluaisit? Huolehditko muista, mutta unohdat välillä itsesi?

Tule mukaan saamaan ratkaisuja arkesi haasteisiin Arkeen voimaa -ryhmästä! Yli 18-vuotiaille tarkoitetut itsehoitoryhmät käynnistyvät jälleen syyskuussa Kemissä, Rovaniemellä, Kittilässä, Torniossa sekä etäryhmä Teamsillä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen syksyllä alkaviin ryhmiin https://lapha.fi/fi/arkeen-voimaa

Kemi / Kulttuurikeskus klo 13-15.30  maanantaisin 1.9., 8.9., 15.9., 22.9., 29.9. ja 6.10.

Rovaniemi / Neuvokas klo 13-15.30 tiistaisin 2.9., 9.9., 16.9., 23.9., 30.9., 7.10. 

Teams klo 13-15.30 keskiviikkoisin 3.9., 10.9., 17.9., 24.9., 1.10. ja 7.10.

Kittilä / kirkonkylä klo 12-14.30 keskiviikkoisin 24.9., 1.10., 8.10., (vko 42 tauko), 22.10., 29.10. ja 5.11. 

Tornio / Taukotupa klo 13.30-16 keskiviikkoisin 22.10., 29.10., 5.11., 12.11., 19.11. ja 26.11

Lisätietoa

Maija Vaara
050 315 1274
maija.vaara@lapha.fi

Aino Vikeväkorva
040 184 5512
aino.vikevakorva@lapha.fi

Satu Seppälä
040 675 9270
satu.seppala@lapha.fi

Maija Rahko
040 525 5296
maija.rahko@lapha.fi

Lue uusin LASTU tästä

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys järjestää yhteistyössä kuntien kanssa maksuttoman Yhdistysten viestintä vahvaksi -koulutussarjan. Koulutukset ovat avoimia kaikille yhdistystoimijoille — valitse itsellesi sopivin paikka ja aika:

📌 Posio
🗓️ Lauantai 16.8.2025 klo 9-15
👉 Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä

📌 Ranua
🗓️ Lauantai 23.8.2025 klo 9-15
👉 Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä

📌 Muonio
🗓️ Lauantai 25.10.2025 klo 9-15
👉 Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä

Koulutuksissa saat:

• Helppoja ja hyödyllisiä viestintävinkkejä yhdistyksen arkeen

• Tukea somen, nettisivujen ja tapahtumaviestinnän kehittämiseen

• Mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia muiden yhdistystoimijoiden kanssa

Tule mukaan oppimaan ja innostumaan — yhdessä tehdään yhdistysten viestinnästä entistä vahvempaa!

Kemijärven ja Rovaniemen koulutuspäivät varmistuvat myöhemmin.

Järjestöneuvottelukunta käsitteli kokouksessaan:

• Laphan Hytetu-neuvotteluiden sekä aluekohtaisten kuntaneuvotteluiden kuulumiset

• Laphan ja järjestöyhteistyön ajankohtaiskatsaus

• Palaute vuoden 2025 järjestöfoorumista ja päätös vuoden 2026 pitopaikasta ja ajankohdasta

• Ajankohtaiset lausuntopyynnöt

• Tiedoksi

Pöytäkirjaan kokonaisuudessaan pääset tutustumaan suoraan tästä linkistä.

Kaikki pöytäkirjat löytyvät täältä

Lisätietoa järjestöneuvottelukunnan toiminnasta, sekä päivitetyt toimintakertomuksen 2024 ja toimintasuunnitelman 2025 löydät meidän nettisivuiltamme sekä Lapin liiton nettisivuilta.

Lue uusin Lastu tästä.

Tunnin mittaisen keskustelun aikana käsiteltiin ajankohtaista sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilannetta Lapissa sekä valtakunnallisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen esitteli Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toimintaa ja alueellista järjestökenttää.

Lapissa ainoa maakunnallinen verkostojärjestö

Vuonna 1952 perustettu Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys on maakunnan ainoa verkostojärjestö, joka tukee lappilaisten sotejärjestöjen toimintaedellytyksiä ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Yhdistys toimii aktiivisesti alueellisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti ja järjestää muun muassa vuosittaiset Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät, jotka tänä vuonna pidetään 11.–12.9. Luostolla teemalla älykäs yhteiskunta ja tieto.

Yhdistyksen tärkeä rooli näkyy myös Lähellä.fi-verkkopalvelun valtakunnallisessa koordinaatiossa. Lähellä-verkosto kokoaa yhteen maakunnalliset ja paikalliset järjestötoimijat, mahdollistaen palvelutiedon jakamisen ja yhteistyön.

Järjestöjen toimintaan liittyvät huolet nousivat esiin

Keskustelussa korostui järjestöjen merkitys erityisesti Lapissa, jossa pitkät välimatkat ja harva asutus asettavat erityisiä haasteita hyvinvointipalvelujen saavutettavuudelle. Järjestötoiminta täydentää julkisia palveluja ja tavoittaa usein ne ihmiset, jotka muuten uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle.

Tilaisuudessa käytiin läpi ajankohtainen huoli STEA-avustusten leikkauksista. Vuoteen 2027 mennessä avustuksia ollaan vähentämässä yli kolmanneksella. Esimerkiksi Lapissa Stea-avustuksia hakevien järjestöjen määrä väheni vuodesta 2024 vuoteen 2025 seitsemällä, ja myönnettyjen avustusten kokonaissumma laski noin 2,5 miljoonaa euroa. Leikkauksilla on suorat vaikutukset alueen auttamistyöhön, hyvinvointiin, verotuloihin ja työllisyyteen.

Erityisenä riskinä nähtiin, että rahoitus siirtyy valtakunnallisten liittojen kautta pois maakunnista, jolloin paikallisen auttamistyön jatkuvuus vaarantuu. Tilaisuudessa korostettiin, että alueellisten yhdistysten rahoitus on turvattava, koska ne kohdentavat työnsä suoraan maakunnan tarpeisiin.

Kumppanuus hyvinvointialueiden kanssa entistä tärkeämpää

Hyvinvointialueuudistus on muuttanut järjestötoiminnan kenttää merkittävästi. Lapin hyvinvointialue tarvitsee kumppaneikseen paikallisia ja maakunnallisia järjestötoimijoita, jotta palvelujen suunnittelu, kehittäminen ja käytännön yhteistyö voivat onnistua. Järjestöt pystyvät tarjoamaan alueellista tietoa, kokemustietoa ja nopeaa reagointia paikallisiin tarpeisiin, jota julkinen sektori ei yksin pysty kattamaan. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys toimii aktiivisesti alueen järjestötiedon kokoajana ja jakajana.

Vapaaehtoistoiminta tarvitsee rakenteita ja tukea

Yksi keskustelun keskeisistä teemoista oli vapaaehtoistoiminnan merkitys Lapissa. Vaikka digitalisaatio on lisännyt verkon kautta tarjottavia palveluita, tarvitaan myös fyysisiä kohtaamisia. Vapaaehtoistoiminta ei tapahdu itsestään — se tarvitsee taustalleen ammatillista tukea, koulutusta, mentorointia ja koordinaatiota, jota ilman toimintaa ei voida toteuttaa turvallisesti ja laadukkaasti.

Viesti ministerille: kuunnelkaa maakuntien ääntä

Tilaisuuden päätteeksi nostettiin esiin muistilista asioista, joita päättäjien tulisi huomioida:

• Järjestölähtöinen auttaminen tukee ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä.

• Avustuseurot vähentävät julkisen sektorin kalliiden palveluiden tarvetta.

• Päätöksenteossa on kuultava maakuntien järjestötoimijoita.

• Pienet paikallisyhdistykset ovat riippuvaisia Stea-avustuksista.

• Pitkät välimatkat ja Lapin erityisolot on huomioitava rahoituksissa.

Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen kiitti järjestöjä arvokkaasta työstä ja painotti, että päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasaista järjestötietoa ja tiivistä vuoropuhelua järjestökentän kanssa.

Perjantaina 16.5. ohjelmassa keskityttiin ikäihmisten palvelujen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja muun muassa vanhusneuvostojen toiminnasta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvän vanhenemisen ratkaisuista. Lisäksi maakuntajohtaja Hannu Takkula jakoi Tehemä pois -palkinnon, joka tänä vuonna myönnettiin Simonkylän kyläyhdistys ry:lle. Tarkempi tiedote ja perusteet löytyvät tästä linkistä.

Lauantaina 17.5. aiheena oli ikäihmisten arjen turvallisuus. Ohjelmassa oli muun muassa paneelikeskustelu eläkeläisjärjestöjen roolista arjen tukena sekä asiantuntijapuheenvuoroja liikenneturvallisuudesta, varautumisesta ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä. Kulttuurihyvinvointia tuotiin esiin mm. Kulttuuripoimuri-hankkeen esittelyssä ja etsivää seniorityötä Väärti -verkoston kautta.

Tapahtuman yhteydessä osallistujilla oli myös mahdollisuus tutustua Arktikumin museoon ja nauttia kahvituksista sekä musiikkiesityksistä.

Järjestöfoorumi tarjosi arvokkaan kohtaamispaikan verkostoitumiselle, tiedonvaihdolle ja yhteistyön vahvistamiselle Lapin alueella.

Järjestöfoorumin puheenvuorojen esitysdiat löytyvät tästä linkistä.

Lapin liiton hallinnoima Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta (JNK) on toiminut vuodesta 2012 alkaen, jossa on ollut laaja-alainen edustus järjestökentältä sekä aluekehittämisen asiantuntijoista. Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on mm. tuoda maakunnanlaajuista painoarvoa järjestöjen laajalle ja monipuoliselle toiminnalle.

Tehemä pois -järjestöpalkintoa haki seitsemän todella hyvää ja ansioitunutta hakijaa. Valinta heidän välillänsä vaati tiukkaa harkintaa. Vuoden 2025 palkinto myönnetään esimerkillisestä ja sinnikkäästä työstä kyläyhteisön hyväksi – työtä, jossa yhdistyvät maalaisjärki, yhteishenki ja aito halu edistää kyläyhteisön asioita.

Simonkylän kyläyhdistys on vuosien varrella osoittanut, että mikään hanke ei ole liian pieni otettavaksi vakavasti – eikä mikään haaste liian suuri selvitettäväksi yhdessä. Yhdistys on rohkeasti tarttunut erilaisiin haasteisiin ja käynnistänyt merkittäviä hankkeita, joiden tarkoituksena on ollut kohentaa elinympäristöä.  Kylässä on rakennettu paitsi polkuja ja yhteyksiä, myös yhteisöllisyyttä, jonka varaan kelpaa nojata, olipa kyse talkoista, tapahtumista tai tulevaisuuden suunnittelusta. Nämä näkyvät myös kylän elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin kohentumisena.

Erityisesti tunnustusta ansaitsee yhdistyksen aloite ja toteutus kylän omaehtoisesta valokuituhankkeesta. Kun muut odottivat, tämä yhdistys toimi – ja tietoliikenneyhteydet saatiin kylään. Tämä osoittaa kykyä katsoa eteenpäin, mutta myös sitkeyttä kehittää kyläyhteisön asioita ajatuksella: "Jos ei muut tee, tehdään me."

Yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa paikallisuus elää, perinteet saavat uutta virtaa, ja yhteisö kokoontuu, jolloin koko kylän identiteetti vahvistuu. Kylän vahva ja lämmin henki on saatu tehtyä yhteistyössä, ja tekijät löytyvät tästä yhdistyksestä ja kylän asukkaista.

Tehemä pois -palkinnolla Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta kunnioittaa yhdistyksen pitkäjänteistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, joka tekee kylästä enemmän kuin paikan: se tekee siitä kodin.

Palkinto myönnetään ilolla, arvostuksella – ja vilpittömänä toiveena siitä, että tällaisia kyliä ja tällaista kylätoimintaa on jatkossakin. Onnea Simonkylän kyläyhdistys ry.

Tehemä pois -järjestöpalkinnon luovutti Simonkylän kyläyhdistys Ry.lle maakuntajohtaja Hannu Takkula 16.5.2025 Rovaniemellä Arktikumissa pidetyssä Järjestöfoorumissa.

Myös Mehiläinen tukee Tehemä pois -palkinnonsaajaa stipendillä.

Luustokurssi tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan, miten osteoporoosin omahoito toteutuu omassa arjessasi. Kurssilta saat eväitä pitkäaikaisen sairauden kanssa elämiseen sekä tietoa, taitoa ja tukea osteoporoosin omahoitoon.

Kurssi sisältää aloitus- ja päätöstapaamisen Rovaniemellä ja kaksi etätapaamista. Tapaamisten välillä työskentely tapahtuu helpolla verkkoalustalla. Kurssi on maksuton.

Hae mukaan viimeistään 25.5.2025!

Lisätietoja ja haku: luustoliitto.fi/verkkokurssi  

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden kehittää omia työelämävalmiuksiasi ja vahvistaa osaamistasi.

Tehtäviisi kuuluu mm. monipuolisia toimistotöitä, asiakaspalvelua, viestintää (nettisivujen päivitys, some), koulutusten, tapahtumien järjestämiseen liittyviä tehtäviä sekä muita yhdistyksen yleishyödyllisiä tehtäviä.

Odotamme sinulta kiinnostusta Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toimintaan, vuorovaikutustaitoja, valmiutta välillä ilta- ja viikonlopputyöskentelyyn sekä intoa uuden oppimiseen, mutta tärkeintä on kuitenkin soveltuvuus joustavuutta vaativaan järjestötyöhön. Tehtävät täsmentyvät osaamisesi ja vahvuuksiesi mukaan.

Työ on kokopäivätyötä (37,5 h/vk). Työ alkaa 4.8.2025 tai sopimuksen mukaan ja kestää arviolta vuoden 2025 loppuun. Tarkka päättymisaika sovitaan työsuhteen alkaessa. Työhön valitulla koeaika. Palkkaus sosiaalialan järjestöjä koskevan tes:n mukainen.

Jätä vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään 30.05.2025 klo 12:00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen riitta.ollila@lapinsotu.fi. Huomaathan, että sähköposti ei ole suojattu. Haastattelut pidetään kesäkuussa, ennen juhannusta.

Lisätietoja antaa Riitta Ollila, riitta.ollila@lapinsotu.fi tai p. 040 198 2203

Järjestöasiantuntijan tehtävänä on yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa jatkaa kerättävän järjestötiedon sisällön ja indikaattorien määrittelyä, jotta saamme pitkän aikavälin vertailutietoa lappilaisten hyvinvoinnista ja sen tuen tarpeista. Pääset myös työstämään ja vahvistamaan yhteistyörakenteita. Työ on siis loistava näköalapaikka järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyöhön.

Työnantajanasi on Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, toimipaikkana Kansankadun toimisto. Osittainen etätyö on mahdollista. Sinulla on vahva tuki työhösi yhdistyksen toisilta työntekijöiltä ja esihenkilöltäsi eli yhdistyksen toiminnanjohtajalta. Tehtävä alkaa 4.8.2025 ja kesto määrittyy osa-aikaisuuden ja rahoituksen mukaisesti. Työsuhteessa on käytössä sosiaalialan järjestöjen TES, joka määrittelee myös palkkausta.

Edellytämme:

o    Tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa

o    Sosiaali- ja terveysalan tuntemusta

o    Ajokorttia

o    Valmiutta ilta- ja viikonlopputyöskentelyyn ja matkustamiseen

Arvostamme:

o    Järjestökokemusta

o    Digitaitoja

o    Verkosto-osaamista

o    Innovatiivista työotetta

o    kiinnostusta tietoon ja sen moninaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen

Tarjoamme Sinulle:

o    Monipuolisen ja innostavan työympäristön

o    Mahdollisuuden kehittämistoimintaan

o    Laajan järjestökentän osaamisen tuen

o    Työterveyshuollon ja kulttuuri- ja liikuntaseteleitä

Hakemukset ja CV, joita ei palauteta, tulee toimittaa 11.6.2025 klo 12.00 mennessä sähköpostilla: arja.kilpelainen@lapinsotu.fi. Huomaathan, että sähköposti ei ole suojattu. Lisätietoja saat Arjalta, puh. 040 040 3659. Mahdolliseen haastatteluun kutsutaan ja haastattelut järjestetään viikoilla 24-25.