Nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä eläkkeelle etsimme Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistykseen

Toiminnanjohtajaa 

toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Toiminnanjohtajan moninaisiin tehtäviin kuuluu toiminnan, talouden, henkilöstön ja yhteistyösuhteiden johtaminen ja kehittäminen. Näiden myötä toimit aktiivisena yhteiskunnallisena vaikuttajana. Sinulla on kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia ja visioida strategista tulevaisuuskuvaa. Olet uudistusmyönteinen ja rohkea tarttumaan muutoshaasteisiin. Toimit oma-aloitteisesti, ihmislähtöisesti ja ratkaisukeskeisesti. Sitoudut edistämään järjestön arvoihin perustuvaa toimintakulttuuria yhdessä asiantuntevan henkilöstön kanssa. Työsi tukena Sinulla on hallitus, jolla on vahva sote-alan sekä järjestötoiminnan tuntemus ja tieto-taito.

 Tehtävässä menestyminen edellyttää

• ylempää yhteiskuntatieteellistä tai muuta soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa

• johtamisen, talous- ja henkilöstöhallinnon kokemusta

• sote-alan järjestötoiminnan ja uusien rahoitusmahdollisuuksien tuntemusta

• sosiaali- ja terveysalan osaamista

• vaikuttamisosaamista

• kehittämissuuntautuneisuutta ja hankeosaamista

 Lisäksi arvostamme

• taitoa verkostoitua ja luoda yhteistyösuhteita

• hyviä neuvottelu- ja viestintätaitoja sekä kykyä vahvaan kirjalliseen ilmaisuun

• vahvaa organisointikykyä ja kokonaisuuksien hallintaa

• näyttöjä innovatiivisesta kehittämistyöstä ja aktiivisesta vaikuttamisotteesta

• hyviä ihmissuhdetaitoja ja innostavaa otetta työyhteisön kulttuurin luomiseen

Tarjoamme

Mahdollisuuden hyödyntää osaamistasi ja laajentaa sitä järjestön monialaisen tehtäväkentän muutoksissa. Pääset edistämään järjestöjen yhteiskunnallisesti merkityksellisen tehtävän tulevaisuutta. Voit vaikuttaa yhteiskunnallisesti ajankohtaisiin sote-alan kehittämistavoitteisiin. Joustotyö on mahdollista, laskennallinen viikkotyöaika TES:n mukaan.

Tavoitteena on, että uusi toiminnanjohtaja aloittaa tehtävässä 17.8.2026.

Tehtävä edellyttää valmiutta matkustaa.
Työsuhteessa on kuuden kuukauden koeaika.

Kiinnostuithan tehtävästä!

Jätä hakemuksesi sisältäen kuvauksen itsestäsi ja osaamisestasi, ansioluettelon ja palkkatoiveesi Hae työpaikkaa -painikkeen kautta viimeistään 25.3.2026.

Hallituksen nimeämä työvaliokunta kutsuu valitut henkilöt haastatteluun huhtikuun aikana ja hallitus päättää valinnasta toukokuun lopulla olevassa kokouksessa.

Lisätietoja tehtävästä antaa Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n puheenjohtaja Veli-Matti Ahtiainen, puh. 0400 398 217 tai toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen, puh. 0400 403 659

Hae työpaikkaa

Haluatko esitellä yhdistystäsi, yhdistyksesi hanketta tai tiedottaa jotain muuta ajankohtaista - ota yhteyttä info@lapinsotu.fi

Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta palkitsee vuoden vapaaehtoisen toimintamuodon tai vapaaehtoisteon.

Tehemä Pois -palkinto myönnetään järjestöille tai verkostoille, jotka ovat työssään tai toiminnassaan saavuttaneet “Pienillä teoilla suuria vaikutuksia lappilaisten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin hyväksi.”

Ehdotukset palkinnonsaajasta perusteluineen tulee toimittaa viimeistään 19.4.2026 klo 16 mennessä. Ehdotukset voi lähettää joko sähköisesti alla olevasta painikkeesta tai sähköpostitse osoitteeseen info@lapinsotu.fi.

Tehemä Pois -palkinto jaetaan 22.5.2026 Inarissa maakunnallisen Järjestöfoorumin yhteydessä.

Lisätietoja palkinnosta ja ehdotusten toimittamisesta antavat:
Järjestöneuvottelukunnan pj. Hilkka Halonen, p. 040 721 0590
sihteeri Arja Kilpeläinen p. 040 040 3659

Foorumin ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan piakkoin!

Ehdota palkinnon saajaa tästä

Lapin liiton hallinnoima Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta (JNK) on toiminut vuodesta 2012 alkaen. Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan nykyinen kausi 2022–2025 on päättymässä. Uusi Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta nimetään vuosille 2026–2029 Lapin liiton hallituksen toimesta kesällä 2026.

Lapin maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa on ollut laaja-alainen edustus järjestökentältä sekä aluekehittämisen asiantuntijoista. Osa jäsenistä on nimetty koko kaudeksi ja osa vaihtuu kahden vuoden välein. Edellisen kauden edustajat näkyvät liitteenä olevasta toimintakertomuksesta.

Lapin Maakunnallinen järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on mm. tuoda maakunnanlaajuista painoarvoa järjestöjen laajalle ja monipuoliselle toiminnalle:

• tekemällä järjestötoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi

• edistämällä järjestöjen välisen, järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä

• toimimalla lappilaisen järjestökentän äänenä ja vaikuttajana järjestöjen tärkeinä pitämissä asioissa

• tukemalla järjestöjen integroitumista entistä tiiviimmin mukaan maakunnan, hyvinvointialueen ja kuntien hyvinvointi- ja ohjelmatyöhön

• vastaamalla maakunnallisen järjestöstrategian laatimisesta, prosessin ohjaamisesta ja toimeenpanosuunnitelman seuraamisesta.

Voitte ilmoittaa organisaationne kiinnostuksesta toimia Lapin maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa seuraavalla kaudella (2026–2029) tämän lomakkeen kautta ma 2.3.2026 klo 12.00 alkaen. Haku päättyy su 12.4.2026. Lapin liiton hallitus päättää järjestöneuvottelukunnan kokoonpanosta, minkä jälkeen pyydämme valittuja tahoja ilmoittamaan henkilöedustajien nimet.

Kukin organisaatio vastaa jäsenensä mahdollisista kustannuksista. Kokoukset järjestetään pääsääntöisesti etäyhteyksillä. Mahdollisuuksien mukaan kokoukset järjestetään muiden järjestöhankkeiden ja tapahtumien yhteydessä matkakustannuksien minimoimiseksi. 

Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan toimintaan voit tutustua Lapin liiton nettisivuilta. Lisäkysymykset voi lähettää koordinaattorille rasmus.tavaila@lapinliitto.fi.

Lähellä.fi kampanjoi 12.1.–28.2.2026 teemalla “Hyvinvointia ja iloa elämään”. Kampanjassa nostamme esiin järjestöjen tarjoamaa toimintaa, joka tuo hyvää mieltä, yhteisöllisyyttä ja uusia elämyksiä – esimerkiksi harrastuksia, tapahtumia, vertaistukea ja kohtaamispaikkoja.

Jos järjestösi tarjoaa matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia, yhteisöllistä tekemistä tai tukea arkeen, ilmoita toimintasi Lähellä.fi-palvelussa! Näin tavoitat ihmiset, jotka etsivät juuri sinun tarjoamaasi sisältöä.

Kampanja näkyy digimainonnassa ja mahdollisuuksien mukaan myös kuntien ja hyvinvointialueiden asiakaspisteissä.

Ilmoita toimintasi nyt ja ole mukana tuomassa iloa ja hyvinvointia lähelle!

Osallistu kampanjaan näin
Varmista, että järjestösi tarjonta löytyy Lähellä.fi-palvelusta. Ilmoita harrastuksista ja alkavista ryhmistä palvelussa ja hyödynnä maksuton näkyvyys:
Rekisteröidy palveluun täällä: https://www.lahella.fi/forms/create-groupIlmoita toiminnasta täällä: https://hallinta.lahella.fi/login
Haluatko lisätietoa lähellä.fi-verkkopalvelusta?

Tulevat Lähellä.fi-infot: https://www.lahella.fi/infot-ja-koulutukset

Laurea ammattikorkeakoulun ja HUMAK:n SaavutaÄly-hankkeen webinaarit ja työpajat jatkuvat keväällä 2026. Luvassa on käytännönläheisiä tietoiskuja ja työpajoja, joissa syvennetään vuoden 2025 teemoja ja viedään opittua konkreettisesti järjestöarkeen. Kaikkiin avoinna oleviin tilaisuuksiin voit ilmoittautua hankkeen verkkosivujen kautta, mistä löydät myös tarkemmat kuvaukset sisällöistä. SaavutaÄly -Tekoälyosaaminen järjestöjen tukena muutoksessa -hanke on suunnattu kolmannen sektorin organisaatioille ja niiden työntekijöille sekä vapaaehtoisille.

Tietoiskut ja webinaarit

Keväällä tarjolla on muun muassa:

• 19.1.2026 – Vinkit tekoälyn ohjaukseen eli promptaukseen

• 27.1.2026 – Tekoälyagentit järjestötyössä

• 5.2.2026 – Digital Regulations (in English)

• 10.2.2026 – Saavutettavuusseloste

• 25.2.2026 – Tekoäly järjestöviestinnässä

• 11.3.2026 - Digisäädökset ja AI Act – ajankohtaispäivitykset

• 16.3.2026 – Translating with AI (in English)

Lisäksi maalis-huhtikuussa on tulossa webinaari järjestön tekoälylinjauksista, jossa käsitellään, miksi ja miten järjestön kannattaa luoda omat periaatteet tekoälyn turvalliseen ja eettiseen käyttöön. Tarkempi ajankohta ja ilmoittautuminen avautuvat myöhemmin.

Lue uusin LASTU tästä.

Järjestöyhdyshenkilöt tärkeitä linkkejä yhteistyössä

Lapin kunnissa järjestöyhdyshenkilöt on jo pääosin nimetty, mutta nyt suositus korostaa, että tehtävät, roolit ja työaika tulee kirjata selkeästi. Yhdyshenkilölle annetaan kunnan organisaatiossa virallinen mandaatti koordinoida järjestöyhteistyötä ja toimia linkkinä kunnan ja yhdistysten välillä.

Maksuttomia tiloja ja selkeät avustuskäytännöt

Järjestöneuvottelukunta suosittaa, että kunnat tarjoavat yleishyödyllisille, avoimille järjestöille maksuttomia tiloja. Tiloista ja varauskäytännöistä tulisi tiedottaa avoimesti ja tasapuolisesti. Myös järjestöavustusten merkitystä korostetaan – niitä tulisi pitää sijoituksena kuntalaisten hyvinvointiin, ei pelkkänä kulueränä.

Avustusten tulee olla läpinäkyviä, tasapuolisia ja suunniteltu yhdessä järjestöjen kanssa.

Järjestöt mukaan hyvinvointityöhön

Suositus painottaa, että järjestöt ovat kunnille korvaamaton kumppani asukkaiden hyvinvoinnin edistämisessä. Kuntien hyvinvointikertomukset ja -suunnitelmat tulisi valmistella yhdessä järjestöjen kanssa, jotta niiden kokemustieto ja arjen asiantuntemus saadaan osaksi päätöksentekoa ja palveluiden kehittämistä.

Taustalla suuri muutospaine

Järjestöjen toimintaympäristö Lapissa muuttuu nopeasti. Hyvinvointialueiden ja uusien työllisyysalueiden käynnistyminen, valtion avustusleikkaukset ja rahoitusjärjestelmien uudistukset haastavat erityisesti sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä.

Lapissa toimii yli 4700 yhdistystä, ja järjestöt tuottavat laajasti toimintaa kulttuurista liikuntaan ja sosiaaliseen tukeen. Järjestöneuvottelukunta näkee, että kuntien ja järjestöjen suunnitelmallinen kumppanuus on tärkeämpää kuin koskaan.

Suositus on lähetetty kaikkiin kuntiin

Päivitetty suositus hyväksyttiin 8.10.2025 Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan kokouksessa, ja se on toimitettu nyt kaikkiin Lapin kuntiin osaksi järjestöyhteistyön kehittämistä. Useilla kunnilla on jo omat yhteistyöasiakirjansa, joita suositus vahvistaa ja päivittää.

Tutustu järjestöyhteistyön suositukseen tästä linkistä.

Syksyn aikana järjestettiin kaksi työpajaa ja tehtiin tiivistä yhteistyötä aiheen edistämiseksi. Työpajoissa syntyi vahva yhteinen ymmärrys siitä, millaista tietoa järjestöissä jo tuotetaan. Ne tekivät näkyväksi, että järjestöillä on merkittävä rooli kokemustiedon, asiantuntijatiedon, toimintatiedon, tilastotiedon ja ennakoivan tiedon tuottajina — ja että tätä tietoa syntyy monista lähteistä, kuten kyselyistä, palautteista, tilastoista, hanketuloksista ja arjen havainnoista. 

Työpajat toivat esiin, että järjestötiedon hyödyntämistä voidaan vahvistaa. Esille nousi tarve selkeämmille rakenteille, yhteiselle rytmille, toimiville prosesseille ja näkyvämmälle palautteelle siitä, miten tietoa käytetään. 

Syksyn työ tiivistyi kolmeen oivallukseen 

1. Yhteinen tilannekuva on syntynyt. Järjestökentän tiedonmuodot ja vahvuudet ovat nyt paremmin näkyvissä. 

1. Haasteet on sanoitettu. Pulma ei ole tiedon puute, vaan sen kokoaminen, johtaminen ja palautuminen järjestöille. 

1. Suunnan viivat on hahmoteltu. Tarvitaan yhteistyötä, vuosikello ja palautemalli, joka lisää luottamusta ja motivaatiota. 

Mitä seuraavaksi? 

Työ jatkuu keväällä kohti järjestötiedon entistä järjestelmällisempää hyödyntämistä. Tavoitteena on vahvistaa yhteistä ymmärrystä, sujuvoittaa tiedon kulkua ja varmistaa, että järjestöjen tuottama tieto tukee aidosti hyvinvointialueen suunnittelua. 

Kehittämisen painopisteet ovat: 

• Koordinaation vahvistaminen ja yhteisen suunnan kirkastaminen 

• Tiedonhallinnan rytmin ja toimintatapojen kehittäminen 

• Palautteen, vuoropuhelun ja näkyvyyden vahvistaminen 

Tavoitteena on, että Lapin järjestöjen arvokas tieto muuttuu entistä paremmin näkyväksi, hyödynnettäväksi ja vaikuttavaksi — sekä järjestökentän että hyvinvointialueen hyväksi. 

Jos haluat tulla mukaan kehittämiseen, olet lämpimästi tervetullut osaksi tiedontuotannon verkostoa. 
Lisätietoa ja liittymisohjeet löydät täältä: 
https://www.lapinsotu.fi/toiminta/verkostot/tiedontuotannon-verkosto/ 

 Koko raportin voit lukea tästä linkistä

Sanna Pitkäranta 
Järjestöasiantuntija 

Järjestöassistenttina työskentely on antanut arvokasta käytännön kokemusta järjestötyöstä, motivoinut kehittämään omaa osaamistani ja avannut uusia näkökulmia erilaisiin ura- ja koulutusmahdollisuuksiin. Tehtävässä olen saanut sopivasti vastuuta ja tilaa työskennellä itsenäisesti, mikä on tarjonnut mahdollisuuden kehittää tärkeitä työelämätaitoja. Lisäksi kokemus on auttanut tunnistamaan omia vahvuuksia ja kehityskohteita sekä selkeyttänyt ajatusta siitä, millaisissa työympäristöissä viihdyn parhaiten.  

Tulevaisuudessa toivon voivani yhdistää järjestökokemukseni liikunta- ja kasvatusalan osaamiseeni sekä tehdä työtä hyvinvoinnin, oppimisen ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Seuraavaksi suuntaan Tampereelle avoimin ja innostunein mielin – saa nähdä, mihin polku seuraavaksi johtaa. 

Yhdellä ilmoituksella näkyvyys useaan paikkaan

Vertaistalon hakukoneen tietokantana käytetään Lähellä.fi-palvelua.  Lähellä.fi on valtakunnallisesti ja alueellisesti toimiva helppokäyttöinen verkkopalvelu, jonka avulla löytää merkityksellistä toimintaa, yhteisöllisyyttä, apua ja osallistumismahdollisuuksia. Palvelu kokoaa järjestöjen ja yhteisöjen tuen, toiminnan ja tapahtumat yhteen osoitteeseen, sekä edistää kansalaistoiminnan näkyvyyttä Suomessa.

Sivustojen välisen rajapinnan kautta Etsi vertaistukea -hakukoneessa näytettävät tiedot tuodaan Lähellä.fistä sellaisina, kuin järjestöt ja yhteisöt ovat ne ilmoittaneet. Haun voi tehdä valitsemallaan hakusanalla, jonka jälkeen tuloksia voi vielä suodattaa paikkakunnan, maakunnan tai järjestön toimialan perusteella.

”Lähellä.fi-palvelun hyödyntäminen osana hakukonetta on tervetullut uudistus Vertaistaloon! Aiemmin hakukoneen tietojen ylläpito ja päivittäminen oli työlästä sekä meille että tietonsa ilmoittaville yhdistyksille”, kertoo pääkaupunkiseudun OLKA-toiminnassa työskentelevä Elina Heino, jonka työnkuvaan kuuluu muun muassa Vertaistalon sivujen päivittäminen. ”Nyt yhdistykset saavat yhdellä ilmoituksella tietonsa näkyviin useaan eri paikkaan. Vertaistalon lisäksi Lähellä.fi:tä hyödyntävät myös esimerkiksi Palvelutietovaranto sekä eri hyvinvointialueiden palvelutarjottimet”, hän jatkaa.

Näin ilmoitat tietosi Lähellä.fi:hin

Lähellä.fi-palveluun rekisteröityminen on helppoa ja maksutonta. Organisaation esittelytekstiin ja toimintailmoituksen otsikkoon ja kuvaukseen kannattaa panostaa.

”Tekstissä kannattaa käyttää sellaisia avainsanoja, joita tietoa etsivät käyttävät. Jos tarjoat esimerkiksi vertaistukea psoriaatikoille, muista käyttää näitä sanoja myös teksteissä ja otsikoissa. Näin tavoitat paremmin juuri ne ihmiset, jotka etsivät tarjoamaasi toimintaa”, sanoo markkinointi- ja viestintäpäällikkö Myra Magnusson HyTe ry:stä ja Lähellä-viestintätiimistä.

Lisätietoja Lähellä.fi-palvelun käytöstä sekä esittelytekstien ja toimintailmoitusten laatimisesta löydät tältä sivulta. Lähellä-verkosto tarjoaa palvelun käyttöavun lisäksi myös viestinnän koulutuksia, joista löydät lisätietoa täältä. Tutustu palveluun, ilmoita toiminnastasi ja hyödynnä näkyvyys!

Lue lisää:

-            Lähellä.fi

-            Etsi vertaistukea -hakukone Vertaistalo.fi

https://www.terveyskyla.fi/vertaistalo/loyda-vertaistukea/etsi-vertaistukea-hakukone

Kokouksessa käsitellään yksi asia: tilintarkastajan vaihto.

Huom! Ilmoita etukäteen, osallistutko ylimääräiseen kokoukseen paikan päällä vai etänä, jotta voimme lähettää etäosallistujille Teams-linkin. Ilmoittautumiseen pääset tästä linkistä. Viimeinen ilmoittautumispäivä 14.12.2025.

Jäsenet, tervetuloa!

ystävällisesti yhdistyksen hallitus

Lue lisää täältä 

Avustuksia on kahdenlaisia: toiminta-avustukset ja kumppanuusavustukset. Avustusten

myöntämisestä päättää sosiaali- ja terveyspalveluiden lautakunta talousarvion määrärahan

puitteissa.

Toiminta-avustusten hakuaika on 27.10. – 2.12.2025. Toiminta-avustuksen saamisen ehtoina ovat,

että järjestön toiminta edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta, tukee

hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja ja toteutuu useamman kuin yhden

kunnan alueella Lapissa. Avustusta voi hakea yksi tai useampi järjestö yhdessä.

Kumppanuusavustusten hakuaika on 27.10.2025 – 5.1.2026. Kumppanuusavustusten saamisen

ehtoina ovat, että järjestön toiminta perustuu STEA-avustukseen tai muuhun vastaavaan

rahoitukseen, se edistää hyvinvointia, terveyttä ja arjen turvallisuutta sekä tukee olennaisesti

hyvinvointialueen järjestämiä sosiaali- ja terveyspalveluja Lapissa. Kumppanuuksista neuvotellaan hakemuksen perusteella erikseen hyvinvointialueen kanssa.

Haku toteutetaan sähköisesti Webropol-lomakkeella. Hakulomakkeet avautuvat 27.10.2025 Lapin hyvinvointialueen verkkosivuilla osoitteessa Lapha.fi.

Infotilaisuudet

Lapin hyvinvointialue järjestää kaksi samansisältöistä avustushaun infotilaisuutta Teams-etäyhteydellä:

MA 27.10. klo 16 - 17 Liity kokoukseen tästä

To 30.10. klo 14-15 Liity kokoukseen tästä

Avustusinfoihin voi osallistua myös paikan päällä Rovaniemen Kansalaistalolla.

Tallenne infotilaisuudesta on löydettävissä tilaisuuksien jälkeen hyvinvointialueen

järjestöyhteistyön verkkosivuilla.

Keskustelu on avoinna 10.10.–6.11.2025 täällä.

Lisätietoa kyselystä lapha.fi-verkkosivulla.

Lue uusin LASTU tästä

Vuoden 2025 kellokkaan valinnalla yhdistys haluaa nostaa esille pitkäjänteisen kuntien ja järjestöjen välisen yhteistyön järjestöjen toiminnan ylläpitämisessä ja vahvistamisessa. Järjestötoiminnan ytimessä on lappilaisten ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden sekä turvallisuuden edistäminen.

Vuoden 2025 Kellokas on Lapin kuntien järjestöyhdyshenkilöiden verkosto.

Järjestöyhdyshenkilöiden verkostolla on perinteet yhteistyöstä ja toiminta on mukautunut yhteiskunnallisiin muutoksiin. Alkuvaiheessa verkoston jäsenet työskentelivät omilla tahoillaan ja omilla tavoillaan. 2010-luvun lopulla käynnistyi verkoston verkostotyöskentelyssä yhtenäistymisen aika. Silloisille toimijoille tarjottiin myös koulutusta ja organisoitiin yhteisiä tapaamisia.

Verkostotoimijoiden työskentely on äärettömän merkittävää paikallisen järjestö-viranomais-yhteistyön toiminnassa ja vahvistumisessa. Toiminnan merkitys korostui kunnissa edelleen, kun hyvinvointialueet perustettiin. Kunnassa toimivat paikalliset yhdistykset ja järjestöt tarvitsevat tietyn yhteyshenkilön kunnasta, johon voi olla yhteydessä ja joka tuntee järjestökenttää.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen koolle kutsumana kuntien järjestöyhdyshenkilöiden verkosto kokoontuu vuosittain neljä-viisi kertaa. Kokoontumisissa jaetaan tietoa ja hyviä käytäntöjä keskenään. Kokoontumiset ovat myös vertaistuellisia, sillä pääsääntöisesti järjestöyhdyshenkilönä työskentely on osa jotain toista tehtävää.

Järjestöyhdyshenkilöiden arvokas työ saa harvakseltaan tunnustusta. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys haluaakin kiinnittää huomion kuntien järjestöyhdyshenkilöiden merkitykselliseen toimintaan, kiittää omalta osaltaan yhteistyöstä ja toivottaa onnea ja menestystä myös jatkossa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia 140 miljoonalla eurolla vuoden 2024 avustustasoon nähden. Ministeri Riikka Purra ja valtiovarainministeriö esittivät 6.8. uusia 100 miljoonan euron leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan, että sote-järjestöjen valtionavustuksia leikattaisiin hallituskauden aikana yli 60 prosentilla. Järjestöjen avustuksista on tehty vuonna 2022 parlamentaarinen sopu, joka ulottuu vuoden 2026 loppuun saakka. Hallitus on rikkonut parlamentaarisen sovun leikkauksillaan. Hallitus on tuonut esiin sote-järjestöavustusten kasvua viime vuosina. Valtionavustukset kasvoivat nimellisesti vuosina 2000–2024, mutta avustusten inflaatiokorjattu taso on pysynyt paikallaan koko 2000-luvun. Vuonna 2020 avustusten ostovoimakorjattu määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2004, josta se oli laskenut 46 miljoonalla eurolla – eli 16 prosentilla – vuoteen 2024 mennessä. (SOSTE, 2025)

Sote-järjestöjen valtionavustukset euromääräisenä Orpon hallituksen aikana

Jo tehtyjen päätösten mukaiset tasot:

• 2024: 384 miljoonaa euroa

• 2025: 303 miljoonaa euroa                                                                            VM:n esitys:

• 2026: 269 miljoonaa euroa                                                                            169 miljoonaa euroa

• 2027: 244 miljoonaa euroa                                                                             144 miljoonaa euroa

Mitä sote-järjestöjen valtionavustuksilla saadaan aikaan?

• Ennaltaehkäistään ongelmien syntyä. Esimerkiksi päihdekasvatuksella ehkäistään riippuvuuksia ja yksinäisyystyöllä vähennetään yksinäisyydestä aiheutuvia kustannuksia.

• Ehkäistään kalliimpien palveluiden tarvetta matalan kynnyksen työllä. Esimerkiksi keskusteluavun kustannus MIELI ry:n Kriisipuhelimessa on noin 20 euroa ja käyntikerta psykiatrisessa sairaanhoidossa noin 150–200 euroa.

• Mahdollistetaan laajamittainen ja turvallinen vapaaehtoistyö tarjoamalla puitteet, ohjaus ja tuki. Hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain (Kansalaisareena, 2023).

• Toimitaan sote-palveluiden kumppanina ja täydentäjänä hyödyntämällä esimerkiksi vertaistukea, vapaaehtoisuutta ja kokemusasiantuntijuutta.

• Vahvistetaan väestön opiskelu-, työ- ja toimintakykyä väestön osaamisen ja työllisyydentukemiseksi.

• Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja resilienssiä väestön hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.

• Toimitaan elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan rakentajana esimerkiksi lisäämällä väestön osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.

• Hyödynnetään järjestöjen asiantuntijuutta yhteiskunnallisiin asioihin ja päätöksiin vaikuttamisessa.

Miksi sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ei voi leikata enää euroakaan?

1. Sote-järjestöt ovat jo oman osuutensa tehneet talouden tasapainottamiseksi

• Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo joutuneet tällä hallituskaudella mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia on päätetty leikata vaalikauden aikana peräti 140 miljoonalla eurolla eli yli kolmanneksella vuoden 2024 tasoon nähden. Tilanteenvaikeutta kuvaa se, että jo päätettyjenkin leikkausten kohdentaminen on ollut äärimmäisen haastavaa, eikä vieläkään ole tiedossa esimerkiksi se, miten ensi vuoden osalta leikkaukset kohdistetaan.

• Ministeri Purran 100 miljoonaa euroa lisää tarkoittaisi, että sote-järjestöiltä leikattaisiin hallituskauden aikana yhteensä yli 60 prosenttia eli 2/3 avustuksista. On sanomattakin selvää, että kyse ei ole enää talouden tasapainottamisesta vaan siitä, että sote-järjestökenttä ajetaan alas.

2. Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta

• Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea. Kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkäaikaissairaita, mielenterveyskuntoutujia, päihdeongelmaisia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia, muistisairaita. Leikkaus sote-järjestöiltä on mitä suurimmassa määrin leikkaus sotesta.

• Jopa kolmannes SOSTEn tämänvuotiseen Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan. Yhtälö ei toimi.

• Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista apua ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään. On varsin vahva tutkimusnäyttö, että vain ennaltaehkäisyllä voidaan saada mittavia sote-säästöjä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen käytetyt panostukset tuottavat säästöjä moninkertaisesti.

• Suomessa on rakennettu vuosikymmenten aikana sote-kokonaisuus, jossa sotejärjestöillä on oma roolinsa ja keskeiset tehtävänsä väestön hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden täydentäjänä. Lisäksi leikkausten kustannusvaikutuksissa tulisi huomioida avustusleikkausten myötä menetettävät työpaikkojen menetykset, joka johtaa veromenetyksiin ja sosiaaliturvaetuuksien kasvuun.

3. Leikkausten seurauksena ihmiset tippuvat matalankynnyksen avun ja tuen ulkopuolelle

• Näin mittava leikkaus näkyisi ihmisten arjessa: ihmiset tippuisivat järjestöjen avun ulkopuolelle ja hyvinvointialueet kuormittuisivat lisää. Tämä entisestään syventäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä.

• SOSTEn kyselyn mukaan jo pelkästään tänä vuonna toteutettujen leikkausten seurauksena järjestöistä 24 prosenttia irtisanoo henkilöstöä, 13 prosenttia lomauttaa henkilöstöä ja 27 prosenttia lopettaa määräaikaisia työsuhteita. Koska järjestöjen toiminta on työvoimavaltaista, järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Tämä on vasta alkua ja Purran esitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että suomalainen sote-järjestökenttä ajetaan holtittomasti alas.

• Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamalla Suomi menettää samalla vapaaehtoisten monin tavoin - myös rahallisesti - arvokasta työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ja jatkuakseen sekä organisointia että kouluttamista.

• SOSTEn tuoreiden laskelmien mukaan vapaaehtoisia oli 23 yhtä sote-järjestöjen työntekijää kohden vuonna 2023. Mikäli Purran ehdottama yli 60 % leikkaus järjestörahoitukseen hyväksytään, vapaaehtoisten määrä saattaisi vähentyä 120 300:lla.

4. Sote-järjestöjen työ säästää julkisia menoja

• SOSTEn pääekonomistin laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 milj. € vuonna 2023. Toisin sanoen, yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.

• Laskelmiin voi tutustua tarkemmin täältä: https://www.soste.fi/wpcontent/uploads/1970/01/SOSTE-8-2025-Sote-jarjestojen-palveluiden-kustannuksetjulkisella-sektorilla.pdf

• Järjestöjen työ on tuloksellista ja vaikuttavaa. STEA seuraa tiiviisti sote-järjestöjen valtionavustusten käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. STEA:n valtioavustuksilla tuotetaan noin 10 miljoonaa kohtaamista hyvinvoinnin ja terveyden tueksi vuosittain (STEA:n tilasto).

Mistä leikataan, kun leikataan sote-järjestöiltä?

Suomessa on rakennettu vuosikymmenten aikana sote-kokonaisuus, jossa sote-järjestöillä on oma roolinsa ja keskeiset tehtävänsä väestön hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden täydentäjänä. Leikkausten kustannusvaikutuksissa tulisi myös huomioida avustusleikkausten myötä menetettävät työpaikkojen menetykset, joka johtaa veromenetyksiin ja sosiaaliturvaetuuksien kasvuun.

• Vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lapsien ja perheiden auttaminen ja perheväkivallan ehkäisy

• Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamistoiminta sekä arjen ja asumisen tuki

• Eri sairaus- ja vammaryhmien vertaistuki

• Mielenterveyskuntoutujien vertais-, vapaaehtois- ja kohtaamispaikkatoiminta

• Rikos- ja päihdetaustaisten henkilöiden auttaminen

• Syömishäiriötä sairastavien tukitoiminta

• Vapaaehtoistoiminta liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä muistiasiakkaille

• Kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten tuki ja vertaistoiminta

• Lasten ja nuorten kohtaamispaikka- ja tukiviikonlopputoiminta

• Kriisi- ja mielenterveystyö vaikeassa elämäntilanteessa oleville

• Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta ja vertaistuki

• Työttömien osallisuuden ja työelämävalmiuksien parantaminen

• Näkövammaisten itsenäisen elämän tukeminen ja vertaistuki

• Omaishoitajien toimintakyvyn tuki ja vertaistoiminta

• Päihdeongelmaisten sekä heidän läheistensä arjessa selviytymisen ja jaksamisen tuki

• Nuorten mielenterveyskuntoutujien työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja yksinäisyyden lievittäminen

• Sairauksien ja riippuvuuksien ennaltaehkäisy

• Rikostaustaisten yhteiskuntaan sopeutumisen tukeminen

• Tahatonta lapsettomuutta kokevien vertaistuki

• Muistisairaiden ja heidän läheistensä tukeminen vertaisryhmätoiminnalla ja neuvonnalla

• Päihde- ja riippuvuusongelmaisten tuki

• Syöpään sairastuneiden sopeutumis- ja -vertaistuki

• Ikääntyneiden toimintakyvyn ja digiosaamisen tukeminen

• Pelastustehtäviin ja varautumiseen liittyvä tuki

• Läheisensä itsemurhaan menettäneiden apu ja vertaistuki

• Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien auttaminen

  Lähde: SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry

Lue uusin LASTU tästä

Hei! Olen Pinja Ikäheimonen ja aloitin 4.8.2025 järjestöassistenttina Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä Paikka auki- ohjelmassa. Olen kotoisin Rovaniemeltä, mutta viime vuodet saanut kutsua Tamperetta kodikseni – nyt olen palannut kotiseudulleni työsuhteen ajaksi. 

Olen kestävyyskasvatukseen suuntautunut liikunnanohjaaja (AMK). Yhteiskunnalliset teemat, kuten hyvinvointi, yhdenvertaisuus ja kestävä kehitys kiinnostavat minua, ja tulevaisuuden suunnitelmiin kuuluukin jatkokouluttautuminen näiden teemojen parissa.

Innostukseni järjestötyöhön löysin opintojen aikana tehdessäni harjoittelun Liikunnan Kehitysyhteistyö LiiKellä, jossa pääsin tekemään globaalikasvatus –hankkeeseen liittyviä tehtäviä. Olen siis vielä melkoinen untuvikko järjestökentällä, mutta odotan innolla uusia haasteita järjestömaailman monipuolisissa tehtävissä. 

Hei! Olen Juha Karttimo! Aloitin työt järjestöassistenttina Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä Paikka auki -ohjelmassa 4.8.2025. Olen koulutukseltani Taiteiden maisteri ja kirjastovirkailija. Olen innokas musiikin ja populaarikulttuurin ystävä, ja pääaineeni yliopistossa olikin audiovisuaalinen mediakulttuuri. Opintojeni ja harrastusteni kautta seuraan kriittisesti audiovisuaalista maailmaa ja havainnoin sitä omaksi ilokseni. Harrastan musiikin kuuntelua ja tekemistä, ja myös kirjojen kuuntelu on mielipuuhaani.

Soitin aikoinaan Tulenkantajat -orkesterissa ja teimme kolme levyä, ja keikkailimme ahkerasti. Tulenkantajien jäätyä tauolle olen jatkanut musiikin tekemistä itsenäisesti kollegojen avustuksella. Nykyinen kokoonpanoni on nimeltään Armas Kukkaketo ja Lehtolapset, ja se tekee punkahtavaa rokkia. Yhtyeeni sanoitukset käsittelevät nyky-yhteiskuntaa kriittisesti ja yhtyeemme onkin tarkoitus herättää keskustelua ja ajatuksia.

Olen asunut kolme vuotta Oulussa ja kymmenen vuotta Helsingissä. Muutin takaisin Rovaniemelle 2007 ja nykyään en voisi kuvitella asuvani enään muualla, kuin Rovaniemellä. Pidän Lapin luonnosta ja rauhallisesta elämäntavasta, ja tykkään reippailla luonnossa musiikkia kuunnellen. Nautin elämästäni ja työstäni täällä Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksessä ja odotan innolla kaikkea uutta, mitä pääsen tekemään ja oppimaan.

Haluatko parantaa omaa hyvinvointiasi? Onko sinulla pitkäaikaissairauksia tai koetko mielialaoireita tai uupumusta? Tunnetko itsesi yksinäiseksi? Etkö saa asioita aikaiseksi, vaikka haluaisit? Huolehditko muista, mutta unohdat välillä itsesi?

Tule mukaan saamaan ratkaisuja arkesi haasteisiin Arkeen voimaa -ryhmästä! Yli 18-vuotiaille tarkoitetut itsehoitoryhmät käynnistyvät jälleen syyskuussa Kemissä, Rovaniemellä, Kittilässä, Torniossa sekä etäryhmä Teamsillä.

Lisätietoja ja ilmoittautuminen syksyllä alkaviin ryhmiin https://lapha.fi/fi/arkeen-voimaa

Kemi / Kulttuurikeskus klo 13-15.30  maanantaisin 1.9., 8.9., 15.9., 22.9., 29.9. ja 6.10.

Rovaniemi / Neuvokas klo 13-15.30 tiistaisin 2.9., 9.9., 16.9., 23.9., 30.9., 7.10. 

Teams klo 13-15.30 keskiviikkoisin 3.9., 10.9., 17.9., 24.9., 1.10. ja 7.10.

Kittilä / kirkonkylä klo 12-14.30 keskiviikkoisin 24.9., 1.10., 8.10., (vko 42 tauko), 22.10., 29.10. ja 5.11. 

Tornio / Taukotupa klo 13.30-16 keskiviikkoisin 22.10., 29.10., 5.11., 12.11., 19.11. ja 26.11

Lisätietoa

Maija Vaara
050 315 1274
maija.vaara@lapha.fi

Aino Vikeväkorva
040 184 5512
aino.vikevakorva@lapha.fi

Satu Seppälä
040 675 9270
satu.seppala@lapha.fi

Maija Rahko
040 525 5296
maija.rahko@lapha.fi

Lue uusin LASTU tästä

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys järjestää yhteistyössä kuntien kanssa maksuttoman Yhdistysten viestintä vahvaksi -koulutussarjan. Koulutukset ovat avoimia kaikille yhdistystoimijoille — valitse itsellesi sopivin paikka ja aika:

📌 Posio
🗓️ Lauantai 16.8.2025 klo 9-15
👉 Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä

📌 Ranua
🗓️ Lauantai 23.8.2025 klo 9-15
👉 Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä

📌 Muonio
🗓️ Lauantai 25.10.2025 klo 9-15
👉 Lisätiedot ja ilmoittautuminen täällä

Koulutuksissa saat:

• Helppoja ja hyödyllisiä viestintävinkkejä yhdistyksen arkeen

• Tukea somen, nettisivujen ja tapahtumaviestinnän kehittämiseen

• Mahdollisuuden vaihtaa kokemuksia muiden yhdistystoimijoiden kanssa

Tule mukaan oppimaan ja innostumaan — yhdessä tehdään yhdistysten viestinnästä entistä vahvempaa!

Kemijärven ja Rovaniemen koulutuspäivät varmistuvat myöhemmin.

Järjestöneuvottelukunta käsitteli kokouksessaan:

• Laphan Hytetu-neuvotteluiden sekä aluekohtaisten kuntaneuvotteluiden kuulumiset

• Laphan ja järjestöyhteistyön ajankohtaiskatsaus

• Palaute vuoden 2025 järjestöfoorumista ja päätös vuoden 2026 pitopaikasta ja ajankohdasta

• Ajankohtaiset lausuntopyynnöt

• Tiedoksi

Pöytäkirjaan kokonaisuudessaan pääset tutustumaan suoraan tästä linkistä.

Kaikki pöytäkirjat löytyvät täältä

Lisätietoa järjestöneuvottelukunnan toiminnasta, sekä päivitetyt toimintakertomuksen 2024 ja toimintasuunnitelman 2025 löydät meidän nettisivuiltamme sekä Lapin liiton nettisivuilta.

Lue uusin Lastu tästä.

Tunnin mittaisen keskustelun aikana käsiteltiin ajankohtaista sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilannetta Lapissa sekä valtakunnallisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen esitteli Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toimintaa ja alueellista järjestökenttää.

Lapissa ainoa maakunnallinen verkostojärjestö

Vuonna 1952 perustettu Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys on maakunnan ainoa verkostojärjestö, joka tukee lappilaisten sotejärjestöjen toimintaedellytyksiä ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Yhdistys toimii aktiivisesti alueellisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti ja järjestää muun muassa vuosittaiset Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät, jotka tänä vuonna pidetään 11.–12.9. Luostolla teemalla älykäs yhteiskunta ja tieto.

Yhdistyksen tärkeä rooli näkyy myös Lähellä.fi-verkkopalvelun valtakunnallisessa koordinaatiossa. Lähellä-verkosto kokoaa yhteen maakunnalliset ja paikalliset järjestötoimijat, mahdollistaen palvelutiedon jakamisen ja yhteistyön.

Järjestöjen toimintaan liittyvät huolet nousivat esiin

Keskustelussa korostui järjestöjen merkitys erityisesti Lapissa, jossa pitkät välimatkat ja harva asutus asettavat erityisiä haasteita hyvinvointipalvelujen saavutettavuudelle. Järjestötoiminta täydentää julkisia palveluja ja tavoittaa usein ne ihmiset, jotka muuten uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle.

Tilaisuudessa käytiin läpi ajankohtainen huoli STEA-avustusten leikkauksista. Vuoteen 2027 mennessä avustuksia ollaan vähentämässä yli kolmanneksella. Esimerkiksi Lapissa Stea-avustuksia hakevien järjestöjen määrä väheni vuodesta 2024 vuoteen 2025 seitsemällä, ja myönnettyjen avustusten kokonaissumma laski noin 2,5 miljoonaa euroa. Leikkauksilla on suorat vaikutukset alueen auttamistyöhön, hyvinvointiin, verotuloihin ja työllisyyteen.

Erityisenä riskinä nähtiin, että rahoitus siirtyy valtakunnallisten liittojen kautta pois maakunnista, jolloin paikallisen auttamistyön jatkuvuus vaarantuu. Tilaisuudessa korostettiin, että alueellisten yhdistysten rahoitus on turvattava, koska ne kohdentavat työnsä suoraan maakunnan tarpeisiin.

Kumppanuus hyvinvointialueiden kanssa entistä tärkeämpää

Hyvinvointialueuudistus on muuttanut järjestötoiminnan kenttää merkittävästi. Lapin hyvinvointialue tarvitsee kumppaneikseen paikallisia ja maakunnallisia järjestötoimijoita, jotta palvelujen suunnittelu, kehittäminen ja käytännön yhteistyö voivat onnistua. Järjestöt pystyvät tarjoamaan alueellista tietoa, kokemustietoa ja nopeaa reagointia paikallisiin tarpeisiin, jota julkinen sektori ei yksin pysty kattamaan. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys toimii aktiivisesti alueen järjestötiedon kokoajana ja jakajana.

Vapaaehtoistoiminta tarvitsee rakenteita ja tukea

Yksi keskustelun keskeisistä teemoista oli vapaaehtoistoiminnan merkitys Lapissa. Vaikka digitalisaatio on lisännyt verkon kautta tarjottavia palveluita, tarvitaan myös fyysisiä kohtaamisia. Vapaaehtoistoiminta ei tapahdu itsestään — se tarvitsee taustalleen ammatillista tukea, koulutusta, mentorointia ja koordinaatiota, jota ilman toimintaa ei voida toteuttaa turvallisesti ja laadukkaasti.

Viesti ministerille: kuunnelkaa maakuntien ääntä

Tilaisuuden päätteeksi nostettiin esiin muistilista asioista, joita päättäjien tulisi huomioida:

• Järjestölähtöinen auttaminen tukee ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä.

• Avustuseurot vähentävät julkisen sektorin kalliiden palveluiden tarvetta.

• Päätöksenteossa on kuultava maakuntien järjestötoimijoita.

• Pienet paikallisyhdistykset ovat riippuvaisia Stea-avustuksista.

• Pitkät välimatkat ja Lapin erityisolot on huomioitava rahoituksissa.

Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen kiitti järjestöjä arvokkaasta työstä ja painotti, että päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasaista järjestötietoa ja tiivistä vuoropuhelua järjestökentän kanssa.

Perjantaina 16.5. ohjelmassa keskityttiin ikäihmisten palvelujen nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin. Päivän aikana kuultiin puheenvuoroja muun muassa vanhusneuvostojen toiminnasta, sosiaali- ja terveyspalveluista sekä hyvän vanhenemisen ratkaisuista. Lisäksi maakuntajohtaja Hannu Takkula jakoi Tehemä pois -palkinnon, joka tänä vuonna myönnettiin Simonkylän kyläyhdistys ry:lle. Tarkempi tiedote ja perusteet löytyvät tästä linkistä.

Lauantaina 17.5. aiheena oli ikäihmisten arjen turvallisuus. Ohjelmassa oli muun muassa paneelikeskustelu eläkeläisjärjestöjen roolista arjen tukena sekä asiantuntijapuheenvuoroja liikenneturvallisuudesta, varautumisesta ja vapaaehtoistoiminnan merkityksestä. Kulttuurihyvinvointia tuotiin esiin mm. Kulttuuripoimuri-hankkeen esittelyssä ja etsivää seniorityötä Väärti -verkoston kautta.

Tapahtuman yhteydessä osallistujilla oli myös mahdollisuus tutustua Arktikumin museoon ja nauttia kahvituksista sekä musiikkiesityksistä.

Järjestöfoorumi tarjosi arvokkaan kohtaamispaikan verkostoitumiselle, tiedonvaihdolle ja yhteistyön vahvistamiselle Lapin alueella.

Järjestöfoorumin puheenvuorojen esitysdiat löytyvät tästä linkistä.

Lapin liiton hallinnoima Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta (JNK) on toiminut vuodesta 2012 alkaen, jossa on ollut laaja-alainen edustus järjestökentältä sekä aluekehittämisen asiantuntijoista. Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunnan tehtävänä on mm. tuoda maakunnanlaajuista painoarvoa järjestöjen laajalle ja monipuoliselle toiminnalle.

Tehemä pois -järjestöpalkintoa haki seitsemän todella hyvää ja ansioitunutta hakijaa. Valinta heidän välillänsä vaati tiukkaa harkintaa. Vuoden 2025 palkinto myönnetään esimerkillisestä ja sinnikkäästä työstä kyläyhteisön hyväksi – työtä, jossa yhdistyvät maalaisjärki, yhteishenki ja aito halu edistää kyläyhteisön asioita.

Simonkylän kyläyhdistys on vuosien varrella osoittanut, että mikään hanke ei ole liian pieni otettavaksi vakavasti – eikä mikään haaste liian suuri selvitettäväksi yhdessä. Yhdistys on rohkeasti tarttunut erilaisiin haasteisiin ja käynnistänyt merkittäviä hankkeita, joiden tarkoituksena on ollut kohentaa elinympäristöä.  Kylässä on rakennettu paitsi polkuja ja yhteyksiä, myös yhteisöllisyyttä, jonka varaan kelpaa nojata, olipa kyse talkoista, tapahtumista tai tulevaisuuden suunnittelusta. Nämä näkyvät myös kylän elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin kohentumisena.

Erityisesti tunnustusta ansaitsee yhdistyksen aloite ja toteutus kylän omaehtoisesta valokuituhankkeesta. Kun muut odottivat, tämä yhdistys toimi – ja tietoliikenneyhteydet saatiin kylään. Tämä osoittaa kykyä katsoa eteenpäin, mutta myös sitkeyttä kehittää kyläyhteisön asioita ajatuksella: "Jos ei muut tee, tehdään me."

Yhdistyksen järjestämissä tapahtumissa paikallisuus elää, perinteet saavat uutta virtaa, ja yhteisö kokoontuu, jolloin koko kylän identiteetti vahvistuu. Kylän vahva ja lämmin henki on saatu tehtyä yhteistyössä, ja tekijät löytyvät tästä yhdistyksestä ja kylän asukkaista.

Tehemä pois -palkinnolla Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta kunnioittaa yhdistyksen pitkäjänteistä, vapaaehtoisuuteen perustuvaa toimintaa, joka tekee kylästä enemmän kuin paikan: se tekee siitä kodin.

Palkinto myönnetään ilolla, arvostuksella – ja vilpittömänä toiveena siitä, että tällaisia kyliä ja tällaista kylätoimintaa on jatkossakin. Onnea Simonkylän kyläyhdistys ry.

Tehemä pois -järjestöpalkinnon luovutti Simonkylän kyläyhdistys Ry.lle maakuntajohtaja Hannu Takkula 16.5.2025 Rovaniemellä Arktikumissa pidetyssä Järjestöfoorumissa.

Myös Mehiläinen tukee Tehemä pois -palkinnonsaajaa stipendillä.

Luustokurssi tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan, miten osteoporoosin omahoito toteutuu omassa arjessasi. Kurssilta saat eväitä pitkäaikaisen sairauden kanssa elämiseen sekä tietoa, taitoa ja tukea osteoporoosin omahoitoon.

Kurssi sisältää aloitus- ja päätöstapaamisen Rovaniemellä ja kaksi etätapaamista. Tapaamisten välillä työskentely tapahtuu helpolla verkkoalustalla. Kurssi on maksuton.

Hae mukaan viimeistään 25.5.2025!

Lisätietoja ja haku: luustoliitto.fi/verkkokurssi  

Tarjoamme sinulle mahdollisuuden kehittää omia työelämävalmiuksiasi ja vahvistaa osaamistasi.

Tehtäviisi kuuluu mm. monipuolisia toimistotöitä, asiakaspalvelua, viestintää (nettisivujen päivitys, some), koulutusten, tapahtumien järjestämiseen liittyviä tehtäviä sekä muita yhdistyksen yleishyödyllisiä tehtäviä.

Odotamme sinulta kiinnostusta Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toimintaan, vuorovaikutustaitoja, valmiutta välillä ilta- ja viikonlopputyöskentelyyn sekä intoa uuden oppimiseen, mutta tärkeintä on kuitenkin soveltuvuus joustavuutta vaativaan järjestötyöhön. Tehtävät täsmentyvät osaamisesi ja vahvuuksiesi mukaan.

Työ on kokopäivätyötä (37,5 h/vk). Työ alkaa 4.8.2025 tai sopimuksen mukaan ja kestää arviolta vuoden 2025 loppuun. Tarkka päättymisaika sovitaan työsuhteen alkaessa. Työhön valitulla koeaika. Palkkaus sosiaalialan järjestöjä koskevan tes:n mukainen.

Jätä vapaamuotoinen hakemus ja CV viimeistään 30.05.2025 klo 12:00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen riitta.ollila@lapinsotu.fi. Huomaathan, että sähköposti ei ole suojattu. Haastattelut pidetään kesäkuussa, ennen juhannusta.

Lisätietoja antaa Riitta Ollila, riitta.ollila@lapinsotu.fi tai p. 040 198 2203

Järjestöasiantuntijan tehtävänä on yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa jatkaa kerättävän järjestötiedon sisällön ja indikaattorien määrittelyä, jotta saamme pitkän aikavälin vertailutietoa lappilaisten hyvinvoinnista ja sen tuen tarpeista. Pääset myös työstämään ja vahvistamaan yhteistyörakenteita. Työ on siis loistava näköalapaikka järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyöhön.

Työnantajanasi on Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry, toimipaikkana Kansankadun toimisto. Osittainen etätyö on mahdollista. Sinulla on vahva tuki työhösi yhdistyksen toisilta työntekijöiltä ja esihenkilöltäsi eli yhdistyksen toiminnanjohtajalta. Tehtävä alkaa 4.8.2025 ja kesto määrittyy osa-aikaisuuden ja rahoituksen mukaisesti. Työsuhteessa on käytössä sosiaalialan järjestöjen TES, joka määrittelee myös palkkausta.

Edellytämme:

o    Tehtävään soveltuvaa korkeakoulututkintoa

o    Sosiaali- ja terveysalan tuntemusta

o    Ajokorttia

o    Valmiutta ilta- ja viikonlopputyöskentelyyn ja matkustamiseen

Arvostamme:

o    Järjestökokemusta

o    Digitaitoja

o    Verkosto-osaamista

o    Innovatiivista työotetta

o    kiinnostusta tietoon ja sen moninaiseen käsittelyyn ja hyödyntämiseen

Tarjoamme Sinulle:

o    Monipuolisen ja innostavan työympäristön

o    Mahdollisuuden kehittämistoimintaan

o    Laajan järjestökentän osaamisen tuen

o    Työterveyshuollon ja kulttuuri- ja liikuntaseteleitä

Hakemukset ja CV, joita ei palauteta, tulee toimittaa 11.6.2025 klo 12.00 mennessä sähköpostilla: arja.kilpelainen@lapinsotu.fi. Huomaathan, että sähköposti ei ole suojattu. Lisätietoja saat Arjalta, puh. 040 040 3659. Mahdolliseen haastatteluun kutsutaan ja haastattelut järjestetään viikoilla 24-25.

Millaista toimintaa teidän järjestönne järjestää lapsille, nuorille ja perheille? Järjestättekö perheolkkareita, retkiä, leirejä tai muuta kivaa toimintaa? Onko teillä koko perheelle sopivaa kulttuuri- tai liikuntatoimintaa? Tarjoatteko tukea ja apua erilaisiin tilanteisiin? Ilmoita toimintasi nyt Lähellä.fi-palvelussa ja osallistu kampanjaan!

Lähellä.fi toteuttaa kampanjan aikana digimainontaa, ja palvelu tuodaan näkyville myös mahdollisuuksien mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden asiakaspisteisiin.

Kampanjan kesto: 1.5.2025 – 31.5.2025.

Osallistu kampanjaan näin:

Varmista, että järjestösi tarjonta löytyy Lähellä.fi-palvelusta. Ilmoita toimintasi palvelussa ja hyödynnä maksuton näkyvyys:

Rekisteröidy palveluun täällä:

https://www.lahella.fi/forms/create-group

Ilmoita toiminnasta täällä:

https://hallinta.lahella.fi/login

Seuraa ja jaa postauksia somessa:

#järjestöt #lähellä

Haluatko lisätietoa lähellä.fi-verkkopalvelusta?

Tulevat Lähellä.fi-infot:

https://www.lahella.fi/infot-ja-koulutukset

Torstaina kuulemme mm. ministeriön puheenvuorossa tietojohtamisesta sote-uudistuksen tukena. Teemaa jatkaa kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja tarkastelemalla tiedolla johtamista kuntien ja hyvinvointialueiden yhteistyössä. Kansalaisjärjestöjen asemaa puolestaan tarkastelee professori Aila-Leena Matthies ja sektorirajat ylittävän yhteistyön tietoa valtiosihteeri Marjo Lindgren.

Perjantaina saamme mielenkiintoisen esityksen aiheesta teko- vai liveälyä järjestötyöhön. Kari välimäki tarkastelee puheenvuorossaan hyvinvointitietoa inhimillisenä voimavarana. Anneli Pohjola johdattelee ajatukset tieto-ymmärrys-viisaus tematiikkaan, ja Elli Aaltonen jatkaa aiheesta. Tiedon etiikkaan pureutuu yliopistolehtori Juha Himanka.

Nykyisessä toimintaympäristön muutosturbulenssissa on äärettömän tärkeää tavata ja vaihtaa ajatuksia sekä tietoja toimijoiden kesken. Tervetuloa tärkeän ja yhteisen asian äärelle Luostolle!

Tarkempi ohjelma ja ilmoittautumislinkki löytyvät tästä linkistä.

Yhdistyksen hallitus

Veli-Matti Ahtiainen, puheenjohtaja (2025–2026)
Anneli Pohjola, varapuheenjohtaja (2024–2025)

Varsinaiset jäsenet
Outi Hedemäki-Kantola (2025–2026)
Pirjo Kairakari (2024–2025)
Mirja Kangas (2024–2025)
Salla-Mari Koistinen (2024–2025)
Tuula Mäntymäki (2024–2025)
Heidi Pyyny (2025–2026)
Terhi Savilahti (2024–2025)
Maarit Simoska (2025–2026)

Varajäsenet

Marika Ahola (2025)
Saija Himanka (2025)
Mervi Nikander (2025)

Lapin liiton hallinnoima Lapin Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta (JNK) on toiminut vuodesta 2012 alkaen. Lapin Maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan kausi 2022–2025 on päättymässä. Uusi Lapin Maakunnallinen järjestöneuvottelukunta nimetään vuosille 2026–2029 Lapin liiton uuden hallituksen toimesta syksyllä 2025.

Lapin Maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa on ollut laaja-alainen edustus järjestökentältä sekä aluekehittämisen asiantuntijoista. Osa jäsenistä on nimetty koko kaudeksi ja osa vaihtuu kahden vuoden välein.

Ilmoita yhdistyksesi kiinnostus toimia Lapin Maakunnallisessa järjestöneuvottelukunnassa seuraavalla toimikaudella (2026-2029) alla olevan linkin kautta.

Lue lisää järjestöneuvottelukunnan toiminnasta tästä linkistä 

Ilmoita yhdistyksesi kiinnostus

Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat ja yhdistyksen strategia vuosille 2025-2028.

Kahvitarjoilu.

Huom! Ilmoita etukäteen osallistutko vuosikokoukseen etänä vai paikan päällä, jotta osaamme varautua tarjoiluihin ja voimme lähettää linkin etänä kokoukseen osallistuville. Ilmoittautumiseen pääset tästä linkistä.

Tervetuloa jäsenet!

Hyvinvointikertomuksen indikaattoritietoa halutaan täydentää keräämällä kokemuksellista tietoa hyvinvointiin vaikuttavista ilmiöistä näiltä kohderyhmiltä. Tiedon keräämiseksi pilotoidaan Ilmiöasema-toimintaa. Lapin ilmiöasema-pilotissa on tarkoituksena fasilitoidulla pienryhmäkeskustelulla kerätä hyvinvointitietoa rajatuista kohderyhmistä.

Ilmiöasema on toimintamalli, jonka Diakonissalaitos on kehittänyt mahdollistaakseen tiedonkeruun erityisesti niiltä, joiden ääni ei usein kuulu päätöksenteossa. Keskusteluopas_diakonissalaitos-ilmioasema.pdf

Ilmiöasemat järjestetään paikan päällä Lapin järjestökeskuksilla sekä saman aikaisesti verkkotapaamisena Teamsin välityksellä seuraavasti:

o 12.5. klo 16.30 - 18.00 vammaiset henkilöt (viimeinen ilmoittautumispäivä 7.5.2025)

o 19.5. klo 16.00 - 17.30 maahanmuuttajataustaiset (etätoteutuksessa kielinä suomi ja englanti) (viimeinen ilmoittautumispäivä 14.5.2025)

o 26.5. klo 16.30 - 18.00 seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (viimeinen ilmoittautumispäivä 21.5.2025)

Toivomme, että pääsette mukaan toteuttamaan ilmiöasema-pilottia ja tuomaan järjestönne asiantuntemuksen osaksi prosessia. Voitte osallistua toteutukseen fasilitoimalla pienryhmäkeskustelua, toimimalla pienryhmäkeskustelun kirjurina tai vaihtoehtoisesti osallistumalla itse pienryhmäkeskusteluun. Lisäksi toivomme, että te kaikki järjestöt viestitte omissa kanavissanne ilmiöasemista, jotta saamme mahdollisimman paljon kohderyhmää paikalle tilaisuuksiin.

Jos osallistut ilmiöasemalle asukkaana (ilman järjestäjän roolia), ilmoittauduthan ilmoittautumislomakkeen kautta:

• Vammaiset henkilöt: https://link.webropol.com/s/ilmioasemavammaiset

• Maahanmuuttajataustaiset: https://link.webropol.com/s/ilmioasemamaahanmuuttajat

• Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt: https://link.webropol.com/s/ilmioasemasatenkaariyhteiso

Jos osallistut ilmiöasemalle järjestäjän roolissa järjestökeskuksella tai etäyhteydellä, ilmoittauduthan suoraan hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorille sähköpostitse ja kerrot ilmoittautumisen yhteydessä alla olevat tiedot:

o Mihin ilmiöasemaan osallistut/ketkä järjestöstänne osallistuvat?

o Osallistutko alueesi järjestökeskuksella vai verkossa?

o Missä roolissa haluat osallistua?

o Millä kielillä pystyt toimimaan ilmiöasemalla?

Järjestöjen edustajia pyydetään toimittamaan tiedot suoraan Lapin hyvinvointialueen hyvinvointi- ja osallisuuskoordinaattorille 22.4. mennessä:

Hanna Marttila, hanna.marttila@lapha.fi

Olettehan yhteydessä Hannaan, mikäli herää kysymyksiä ilmiöasema-pilotista.

Lisäksi elinvoimakoordinaattori Josefi Tiirola antaa opastusta sähköisten hakemusten käyttöön ja lähettämiseen. Muistakaa ottaa mukaan verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne.

Tapahtuma-aika ja paikka:

Tiistaina 15.4.2025 klo 17.00 alkaen

Ylitornion kirjastolla, Alkkulanraitti 31, 95600 Ylitornio

Lisätietoa:

vapaa-aikajohtaja Sami Kurt

sami.kurt(at)ylitornio.fi

Haluatko ilmoittaa toiminnastasi, tai muuten viestiä tärkeästä ajankohtaisesta asiasta muille? Ota yhtyettä info@lapinsotu.fi

Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta järjestää perinteisen Järjestöfoorumin 16.-17.5.2025 Rovaniemellä. Ehdota Tehemä Pois -palkinnon saajaa.

Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta palkitsee vuoden vapaaehtoisen toimintamuodon tai vapaaehtoisteon.

Tehemä Pois -palkinto myönnetään järjestöille tai verkostoille, jotka ovat työssään tai toiminnassaan saavuttaneet “Pienillä teoilla suuria vaikutuksia lappilaisten yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin hyväksi.”

Ehdotukset palkinnonsaajasta perusteluineen tulee toimittaa viimeistään 29.4.2025 klo 16 mennessä. Ehdotukset voi lähettää joko sähköpostitse osoitteeseen info@lapinsotu.fi tai alla olevasta painikkeesta.

Tehemä Pois -palkinto jaetaan 16.5.2025 Rovaniemellä maakunnallisen Järjestöfoorumin yhteydessä.

Lisätietoja palkinnosta ja ehdotusten toimittamisesta antavat:
Järjestöneuvottelukunnan pj. Hilkka Halonen, p. 040 721 0590
sihteeri Arja Kilpeläinen p. 040 040 3659

Foorumin ohjelma ja ilmoittautuminen julkaistaan piakkoin!

Ehdota Tehemä pois -palkinnon saajaa

Tervetuloa tuottamaan tietoa Lapin hyvinvointialueen järjestöyhteistyön kehittämiseen

13.3.2025 klo 17.00–17.30, Infotilaisuus, Teamsissä (ei tarvitse ilmoittautua ennakkoon) Teams -infotilaisuuden diat löytyvät Laphan nettisivuilta tilaisuuden jälkeen.

Lisätietoja ja linkki Teams-infotilaisuuteen.

Teemalliset kehittämistyöpajat:

• 24.3.2025 klo 17–19
• 2.4.2025 klo 17–19

Työpajoihin voit osallistua joko Teamsin välityksellä tai paikan päällä:

• Meri-Lapin Järjestökeskus Silta, Pohjoisrantakatu 14, 2.krs, Kemi
• Rovaniemen Neuvokas / Rovaniemen kansalaistalo, Rovakatu 23, 1. krs. Rovaniemi
• Järjestökeskus Kitinen, Jäämerentie 19, Sodankylä
• Järjestökeskus Kiehinen, Seminaarinkatu 5, Kemijärvi
• Etäyhteys Teamsissä

2.4 järjestettävään työpajaan tulee ilmoittautua ennakkoon ti 1.4. mennessä. Tästä linkistä ilmoittautuminen työpajoihin.

Työpajat järjestetään yhteistyössä Lapin hyvinvointialueen, Lapin Sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n ja Lapin järjestökeskusten kanssa.

Uutiskirjettä pääset lukemaan tästä.

Mukavia lukuhetkiä ja ihanaa hiihtolomaviikkoa!

Mikä uutiskirje?

Julkaisemme Lapin järjestötoiminnan uutiskirjettä useamman kerran vuodessa. Uutiskirje sisältää ajankohtaista tietoa Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja sen hankkeiden toiminnasta Lapin järjestö- ja yhdistyskentällä sekä tietoa koulutuksista ja tapahtumista. Uutiskirje on suunnattu Lapin järjestöissä ja järjestöyhteistyötä tekevissä organisaatioissa toimiville työntekijöille ja vapaaehtoisille sekä kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille.

Haluatko tiedottaa Lastussa?

Ota yhteyttä riitta.ollila(at)lapinsotu.fi

Tarjoaako järjestösi osallisuuden ja kohtaamisen mahdollisuuksia? Olkkareita, kohtaamispaikkoja tai tilaisuuksia, joihin jokainen voi hyvillä mielin tulla? Järjestättekö ihmisoikeuksiin tai tasa-arvoon liittyviä tilaisuuksia tai tarjoatteko tukea suomen kielen opiskeluun, digitaalisten palveluiden käyttöön tai kotoutumiseen? Tai onko teillä tarjolla teemaan liittyviä vapaaehtoistehtäviä? Tee toimintasi näkyväksi Lähellä.fi-palvelussa ja kutsu kaikki mukaan!

Kampanja nostaa esille tietoa järjestöjen tarjonnasta teemaan liittyen: ryhmistä, tuesta, kohtaamispaikoista, tapahtumista ja vapaaehtoistehtävistä.

Lähellä.fi toteuttaa kampanjan aikana digimainontaa, ja palvelu tuodaan näkyville myös mahdollisuuksien mukaan kuntien ja hyvinvointialueiden asiakaspisteisiin.

Kampanjan kesto: 1.3. – 30.4.2025.

Osallistu kampanjaan näin: 

Varmista, että järjestösi tarjonta löytyy Lähellä.fi-palvelusta. Ilmoita toimintasi palvelussa ja hyödynnä maksuton näkyvyys:

Rekisteröidy palveluun täällä:

https://www.lahella.fi/forms/create-group

Ilmoita toiminnasta täällä:

https://hallinta.lahella.fi/login

Haluatko lisätietoa lähellä.fi-verkkopalvelusta?

Tulevat Lähellä.fi-infot ja viestintäkoulutukset:

 https://www.lahella.fi/infot-ja-koulutukset

Kyselyyn voi vastata kuka tahansa osallistui järjestötoimintaan tai ei.

Vastaa kyselyyn: Järjestötoiminnan arvo ja hyvinvointi

Kyselyä voi jakaa eteenpäin! Järjestötoiminnan arvokysely on auki 16.3.2025 asti.

Ilmoittautumislinkki paneelikeskustelutilaisuuksiin avautuu 3.3.2025. 

Ilmoittautumisen avautumista odotellessa merkkaa jo kalenteriin seuraavat päivämäärät:

Paneelikeskustelutilaisuudet

• Aluevaaliehdokkaat 17.3.2025 klo 18-20
• Kuntavaaliehdokkaat 18.3.2025 klo 18-20

Missä?

Tilaisuudet järjestetään Lapin yliopistolla luentosalissa C154. Löydät luentosalin yliopiston pääaulan yhteydestä (Yliopistonkatu 8, 96300 Rovaniemi).

Tilaisuuksiin on mahdollista osallistua myös Teams -etäyhteydellä.

Tutustu lisää Järjestötreffeihin.

Järjestöneuvottelukunta käsitteli kokouksessaan:

• Laphan ja järjestöyhteistyön ajankohtaiskatsaus
• Järjestöedustajien nimeäminen Laphan Hytetu-neuvotteluihin sekä aluekohtaisiin kuntaneuvotteluihin
• Järjestöneuvottelukunnan toimintakertomus vuodesta 2024
• Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan seuraava toimikausi
  (2026–2029)
• Järjestöfoorumin 16.-17.5.2025 tilannekatsaus
• Lapin hyvinvointialueen aluehallitukselle lähetetty aloite järjestöneuvoston perustamisesta ja sen edustuksellisesta puhe- ja läsnäolo-oikeudesta
• Lapin maakunnallisen järjestöneuvottelukunnan lausunto Pyykön selvitykseen koskien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista (VN/1463/2025)
• Tiedoksi
• Muut asiat

Pöytäkirjaan kokonaisuudessaan pääset tutustumaan suoraan tästä linkistä.

Lisätietoa järjestöneuvottelukunnan toiminnasta, sekä päivitetyt toimintakertomuksen 2024 ja toimintasuunnitelman 2025 löydät meidän nettisivuiltamme sekä Lapin liiton nettisivuilta.

Uutiskirjettä pääset lukemaan tästä linkistä

Mukavia lukuhetkiä!

Mikä uutiskirje?

Julkaisemme Lapin järjestötoiminnan uutiskirjettä useamman kerran vuodessa. Uutiskirje sisältää ajankohtaista tietoa Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen ja sen hankkeiden toiminnasta Lapin järjestö- ja yhdistyskentällä sekä tietoa koulutuksista ja tapahtumista. Uutiskirje on suunnattu Lapin järjestöissä ja järjestöyhteistyötä tekevissä organisaatioissa toimiville työntekijöille ja vapaaehtoisille sekä kaikille järjestötoiminnasta kiinnostuneille.

Haluatko tiedottaa Lastussa?

Ota yhteyttä riitta.ollila(at)lapinsotu.fi

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry (jatkossa LapinSotu) on maakunnallinen verkostojärjestö, joka edistää maakunnan järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua sekä tekee vaikuttamistyötä edistääkseen järjestöjen toimintamahdollisuuksia ja -edellytyksiä sekä lappilaisten hyvinvointia.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry on vuonna 1952 perustettu, voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhdistys, joka toiminnallaan muun muassa edistää järjestöjen ja yhdistysten toimintamahdollisuuksia valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti sekä lisää osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

1. Raportissa ehdotetaan avustustoiminnan uudistamista kahdella vaihtoehtoisella mallilla. 

A - Tasapainoista tulevaisuutta rakentamassa (raportin kappale 4.1.)

B - Muutokseen sopeuttaminen (raportin kappale 4.2)

Kumpi malleista soveltuu mielestänne paremmin uudistuksen lähtökohdaksi?

Valinta: LapinSotu ei ota kantaa kumpi vaihtoehdoista soveltuu paremmin uudistuksen lähtökohdaksi

LapinSotu näkee Maakunnallisten verkostojärjestöjen neuvottelukunnan tavoin, että esitettyjä vaihtoehtoja on selvitysraportin pohjalta erittäin vaikeaa vertailla, koska vaihtoehtoja on avattu hyvin eri tavalla. Vaihtoehto A on ainoastaan osittain kannatettava, mutta toisaalta se on monilta osin epäselvä ja tulkinnanvarainen sen toteuttamiseen ja vaikutuksiin liittyen. Vaihtoehto A:n ongelmana on,  että avustusten jakautumisen osalta esitettyihin prosenttisosuuksiin ei ole esitetty perusteluja tai vaikutustenarviointia.  Esitettyjen toimenpiteiden aikataulu on myös erittäin haastava.

LapinSotu korostaa myös paikallisesti tunnistettuihin tarpeisiin vastaamisen tärkeyden pitkäjänteisellä työllä. Järjestötoiminnan jatkuvuuden turvaamisen näkökulmasta tarvitaan ajassa kestäviä, suunniteltuja päätöksiä, jota painopisteiden vaihtelu muutaman vuoden välein ei tue.

2. Selvityshenkilön raportissa esitetyssä Tasapainoinen tulevaisuus- avustusmallissa avustuksia kohdennettaisiin viidelle teema-alueelle, jotka liittyvät yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, joihin liittyvään toimintaan tulisi jatkossa kohdentaa STEA avustuksia. Teemat liittyvät suomalaisen yhteiskunnan keskeisiin haasteisiin, kuten ikärakenteen muutokseen ja kansansairauksiin. Kappaleessa 4.1 esitetyt teemat ovat:

- lasten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin lisääminen

- ikääntyneiden toimintakyvyn tukeminen

- mielenterveyden edistäminen

- yksinäisyyden vähentäminen ja osallisuuden vahvistaminen

- väestöterveyden edistäminen ja kansansairauksien ehkäisy

LapinSotu ei hyväksy teemojen tärkeysjärjestyksen määrittämistä.

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry:n näkökulmasta esitettyjen teemojen painottaminen yksinään ei kuitenkaan ole riittävää eikä täysin perusteltua. Teemojen tärkeysjärjestyksen määrittäminen ei tue järjestötoiminnan jatkuvuutta. Ylhäältä ohjauksellisesti asetettujen rajoitettujen teemojen määrittely ei tue monimuotoista järjestötoimintaa.

3. Selvityshenkilön raportissa on esitetty kappaleessa 4.1.3., että järjestöjen toiminnan alueellisia hyödyntämismahdollisuuksia voitaisiin lisätä ja hallinnollista taakkaa keventää siirtämällä hyvinvointialueiden järjestöavustukset STEAn hallinnoitavaksi. Kannatatteko ehdotusta järjestöavustusten siirtämisestä hyvinvointialueilta STEA avustuksiksi? Valinta:

Kyllä, perustelu (ei pakollinen)

Ei, perustelu (ei pakollinen)

LapinSotu ei kannata avustusten siirtämistä hyvinvointialueilta STEAn hallinnoitavaksi. Hyvinvointialueilla on paras ymmärrys omista alueellisista tarpeistaan ja niiden mahdollisuus vaikuttaa avustusten kohdentamiseen on tärkeää. Riskinä on, että jatkossa avustukset keskittyisivät valtakunnallisiin prioriteetteihin, mikä voisi jättää huomioimatta paikallisesti merkittäviä tarpeita ja alueellisia erityispiirteitä ellei hyvinvointialue saisi olla määrittämässä nykyiseen tapaan sen alueen avustusten painopisteitä ja kohteita.

LapinSotu painottaa, että hyvinvointialueilta avustusta saavat eivät ole pelkästään sote- järjestöjä, vaan mukana on myös muiden alojen järjestöjä. On tärkeää, että Lapin hyvinvointialue muiden hyvinvointialueiden tavoin säilyttää roolinsa avustusten kohdentamisessa omalla alueellaan, sillä tämä mahdollistaa avustusten joustavan ja tarkoituksenmukaisen kohdentamisen alueen tarpeisiin.

4. Kappaleessa 4.1.1.6 selvityshenkilö on esittänyt tapoja, joilla teemoja olisi mahdollista työstää edelleen siten, että STEAlla on alkuvaiheessa merkittävä rooli. Miten mielestänne mahdolliset muut teemat tulisi määritellä?

Teemapohjaisiin avustuksiin ei tule siirtyä, sillä vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että suurin osa avustuksista kohdentuu alueelliseen ja paikalliseen toimintaan.

Avustuskohteiden määrittelyssä on tärkeää hyödyntää järjestöjen käytännön kokemusta ja tietämystä, varmistaa joustavuus ja huomioida alueelliset erityispiirteet ja -tarpeet. Hyvinvointialueen ja järjestöjen välinen yhteistyö – kuten Lapissa muusta maasta poiketen tehtävä hytetu-työ – tarjoaa arvokasta tietoa alueellisista tarpeista ja prioriteeteista. Alueelliset painotukset ja erityistarpeet on otettava huomioon osana valtakunnallista avustusten jakautumista.

Avustusmallissa on keskityttävä kohdekohtaisiin kokonaisuuksiin. Avustuskohteet tulee määritellä yhteistyössä järjestökentän ja hyvinvointialueiden kanssa ja prosessi on toteutettava joustavasti, vaiheittain ja alueelliset tarpeet huomioiden. On tärkeää, että sisällöt antavat tilaa innovaatioille ja mahdollistavat järjestöjen ketterän reagoinnin uusiin haasteisiin. Onnistuminen edellyttää, että yhteiskehittämiselle ja suunnittelulle annetaan riittävästi aikaa ja resursseja.

5. Muita huomioita raportista

- Järjestöjen autonomia on turvattava, esim. toteutuvassa avustusmallissa on voitava miettiä laajasti toimintatapoja ja toimintoja on käsiteltävä laajoina kokonaisuuksina. Järjestöillä tulee olla mahdollisuus muuttaa toimintaa avustuspäätöksen ja teemakauden sisällä, jos se koetaan tarpeelliseksi.

- Vaikuttavuuden korostaminen ei saa kaventaa järjestöjen oman harkinnan ja asiantuntemuksen merkitystä toimintatapojen valinnassa, samoin tulee turvata mahdollisuus toteuttaa suoraan ihmisiltä nousevien tarpeiden pohjalta toimintaa. Vaarana on, että järjestöt nähdään julkisen sektorin täydentäjinä ilman itseisarvoa. Lisäksi esim. erityisryhmien ja vähemmistöryhmien järjestöillä on perustehtävänsä, joka tulee huomioida avustuskokonaisuudessa.

- Mikäli vaihtoehto A toteutuu, edellyttää sen onnistunut toteuttaminen laajaa sitoutumista monilta eri toimijoilta. Hyvinvointialueita ja kuntia on kannustettava osallistumaan yhteiseen hyvinvointityöhön läpi niiden organisaatioiden. Viestintää ja koulutusta on suunnattava myös niille, ei ainoastaan järjestöille. Lisäksi on varmistettava, että hyvinvointitietoa on saatavilla alueilla saman tasoisesti ja tulevaisuusorientoituneesti. Vaikuttavuuden arvioinnin osalta tulee ottaa huomioon pitkän aikavälin vaikutukset, joiden aikaan saamiseksi vaaditaan monitoimijaista, alueellista, pitkäjänteistä suunnittelua ja johtamista. Alueilla tehtävää työtä ei voida johtaa valtakunnallisesti ilman vahvaa paikallista yhteistyötä.

-  erittäin kannatettavaa, että jokaiselle hyvinvointialueelle myönnetään koordinaatio- ja tukiorganisaatiolle yleisavustus

- erittäin kannatettavaa, että alueellisen toiminnan avustaminen ja jäsenjärjestöavustukset painottuisivat avustuksissa nykyistä enemmän. STEAn nykyisestä käytännöstä poiketen Ak- ja jäsenjärjestöavustus tulee lisäksi mahdollistaa samalle toimijalle, koska ne voivat kohdentua eri toimintoihin.

- Yleisavustusten mahdollistaminen muillekin kuin valtakunnallisille järjestöille on tärkeää, sillä ne tukevat järjestöjen toimintakykyä ja mahdollistavat myös alueellisten toimijoiden tukemisen. Raportissa ehdotettu väestömäärään perustuva paikallisen toiminnan rajaaminen asettaa maakunnat ja järjestöt eriarvoiseen asemaan, eikä turvaisi paikallista toimintaa riittävissä määrin. Mikäli paikallisen toiminnan avustaminen lakkautetaan, tulee alle 35 000 asukkaan väestöpohjalla toimiville yhdistyksille antaa riittävä aika sopeutua esim. yhdistymisin tai toiminta-aluetta laajentamalla.

- Varallisuuden vaikutusta avustuksiin ei tulkita ja toteuteta tällä hetkellä tasa-arvoisesti. LapinSotu pitää perusteltuna, että varallisuus vaikuttaa avustuksiin, mutta näkee raportissa esitetyssä kaavamaisessa mallissa ongelmia sekä yhtyy SOSTE ry:n lausuntoon näiltä osin: ”SOSTE katsoo, että järjestön varallisuusasemaa ei pidä arvioida yhden vuoden tilinpäätöksen perusteella. Yksittäiseen tilinpäätökseen voi kohdentua satunnaisia eriä. Kaikki järjestöjen toiminta ei ole kalenterivuosittaista, vaan joitakin toimintoja, esimerkiksi suuria tapahtumia, koulutuskokonaisuuksia tms. voidaan järjestää vain joka toinen tai kolmas vuosi. Toiminnan ennustettavuus ja suunnitelmallisuus edellyttää yhtä tilikautta pidemmän aikavälin huomioimista. Näin ollen tarkasteltavaksi pitäisi ottaa ainakin kolme viimeisintä tilinpäätöskautta. On myös huomioitava, että kiinteän omaisuuden realisointi ei ole yksinkertaista, eikä välttämättä kovin nopeaakaan tai tarkoituksenmukaista.”  Lisäksi mm. hanketoiminnassa tarvittava nettovarallisuus tulee huomioida varallisuuden arvioinnissa joustavasti, koska moni rahoitus edellyttää, että järjestöllä on riittävä talouden puskuri vastata kuluista kun rahoitusta maksetaan jälkikäteen.

- On kannatettavaa, että STEA-avustuksia voisi käyttää joustavammin esimerkiksi EU-hankkeiden omarahoitusosuuksiin.

- Kolmivuotinen avustuspäätös on kannatettava muutos, sillä se mahdollistaisi nykyistä pitkäjänteisemmän toiminnan suunnittelun. Kannatettavaa on myös, että tuloksellisuus- ja vuosiselvitykset tehtäisiin nykyistä harvemmin, samoin erillisen tilintarkastusraportoinnin (AUP) alarajan nostaminen 500 000 euroon. Tuloksellisuusraportointia tulee lisäksi kehittää edelleen tiiviissä yhteistyössä järjestökentän kanssa.

- Lahjoitusten verovähennysoikeuden laajentaminen sosiaali- ja terveysalan järjestöille on erittäin kannatettava asia, mutta se ei ratkaise rahoituksen turvaamisen ongelmaa. Kaikilla järjestöillä ei ole resursseja varainkeruuseen tai niillä ei ole mahdollista saada sellaisia lahjoituksia, että sillä voitaisiin turvata toimintaedellytyksiä.

- On positiivista, että STEAn roolia asiantuntijatahona ja eri rahoitusmuotojen yhteensovittamista ja keskinäistä yhteistyötä korostetaan. STEA-avustusten käyttö ESR-hankkeiden omarahoitusosuuksissa on myös kannatettavaa.

- Järjestöjen tiivis yhteistyö oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa on jo osa nykyistä toimintaa ja sitä tulisi tukea edelleen sekä mahdollistaa raportin mukaisesti myös aiempaa laajemmin esim. tutkimusyhteistyötä.

- STEAn avustusten ja niiden myöntämisperusteiden suhdetta muihin valtionavustuksiin tulisi myös tarkastella ainakin tasapuolisuuden sekä vaikuttavuusperusteisen yhteistyön näkökulmista.

- Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry kannattaa sosiaali- ja terveysministeriön avustusasioiden neuvottelukunnan lausunnossa olevaa vaihtoehto C:tä avustusjärjestelmän uudistamiseksi.

Tätä lausuntoa voivat halutessaan käyttää pohjana myös muut toimijat.