Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ei voi leikata enää euroakaan
21.8.2025
Taustaa valtionavustuksista
Pääministeri Petteri Orpon hallitus on päättänyt leikata sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksia 140 miljoonalla eurolla vuoden 2024 avustustasoon nähden. Ministeri Riikka Purra ja valtiovarainministeriö esittivät 6.8. uusia 100 miljoonan euron leikkauksia sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin. Tämä tarkoittaisi toteutuessaan, että sote-järjestöjen valtionavustuksia leikattaisiin hallituskauden aikana yli 60 prosentilla. Järjestöjen avustuksista on tehty vuonna 2022 parlamentaarinen sopu, joka ulottuu vuoden 2026 loppuun saakka. Hallitus on rikkonut parlamentaarisen sovun leikkauksillaan. Hallitus on tuonut esiin sote-järjestöavustusten kasvua viime vuosina. Valtionavustukset kasvoivat nimellisesti vuosina 2000–2024, mutta avustusten inflaatiokorjattu taso on pysynyt paikallaan koko 2000-luvun. Vuonna 2020 avustusten ostovoimakorjattu määrä oli samalla tasolla kuin vuonna 2004, josta se oli laskenut 46 miljoonalla eurolla – eli 16 prosentilla – vuoteen 2024 mennessä. (SOSTE, 2025)
Sote-järjestöjen valtionavustukset euromääräisenä Orpon hallituksen aikana
Jo tehtyjen päätösten mukaiset tasot:
2024: 384 miljoonaa euroa
2025: 303 miljoonaa euroa VM:n esitys:
2026: 269 miljoonaa euroa 169 miljoonaa euroa
2027: 244 miljoonaa euroa 144 miljoonaa euroa
Mitä sote-järjestöjen valtionavustuksilla saadaan aikaan?
Ennaltaehkäistään ongelmien syntyä. Esimerkiksi päihdekasvatuksella ehkäistään riippuvuuksia ja yksinäisyystyöllä vähennetään yksinäisyydestä aiheutuvia kustannuksia.
Ehkäistään kalliimpien palveluiden tarvetta matalan kynnyksen työllä. Esimerkiksi keskusteluavun kustannus MIELI ry:n Kriisipuhelimessa on noin 20 euroa ja käyntikerta psykiatrisessa sairaanhoidossa noin 150–200 euroa.
Mahdollistetaan laajamittainen ja turvallinen vapaaehtoistyö tarjoamalla puitteet, ohjaus ja tuki. Hyvinvointia lisäävän vapaaehtoistyön arvo on Suomessa lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain (Kansalaisareena, 2023).
Toimitaan sote-palveluiden kumppanina ja täydentäjänä hyödyntämällä esimerkiksi vertaistukea, vapaaehtoisuutta ja kokemusasiantuntijuutta.
Vahvistetaan väestön opiskelu-, työ- ja toimintakykyä väestön osaamisen ja työllisyydentukemiseksi.
Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja resilienssiä väestön hyvinvoinnin ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi.
Toimitaan elinvoimaisen kansalaisyhteiskunnan rakentajana esimerkiksi lisäämällä väestön osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia.
Hyödynnetään järjestöjen asiantuntijuutta yhteiskunnallisiin asioihin ja päätöksiin vaikuttamisessa.
Miksi sosiaali- ja terveysjärjestöiltä ei voi leikata enää euroakaan?
1. Sote-järjestöt ovat jo oman osuutensa tehneet talouden tasapainottamiseksi
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat jo joutuneet tällä hallituskaudella mittavien leikkausten kohteeksi. Valtionavustuksia on päätetty leikata vaalikauden aikana peräti 140 miljoonalla eurolla eli yli kolmanneksella vuoden 2024 tasoon nähden. Tilanteenvaikeutta kuvaa se, että jo päätettyjenkin leikkausten kohdentaminen on ollut äärimmäisen haastavaa, eikä vieläkään ole tiedossa esimerkiksi se, miten ensi vuoden osalta leikkaukset kohdistetaan.
Ministeri Purran 100 miljoonaa euroa lisää tarkoittaisi, että sote-järjestöiltä leikattaisiin hallituskauden aikana yhteensä yli 60 prosenttia eli 2/3 avustuksista. On sanomattakin selvää, että kyse ei ole enää talouden tasapainottamisesta vaan siitä, että sote-järjestökenttä ajetaan alas.
2. Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta
Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea. Kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkäaikaissairaita, mielenterveyskuntoutujia, päihdeongelmaisia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia, muistisairaita. Leikkaus sote-järjestöiltä on mitä suurimmassa määrin leikkaus sotesta.
Jopa kolmannes SOSTEn tämänvuotiseen Sosiaalibarometri-kyselyyn vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan. Yhtälö ei toimi.
Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista apua ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään. On varsin vahva tutkimusnäyttö, että vain ennaltaehkäisyllä voidaan saada mittavia sote-säästöjä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen käytetyt panostukset tuottavat säästöjä moninkertaisesti.
Suomessa on rakennettu vuosikymmenten aikana sote-kokonaisuus, jossa sotejärjestöillä on oma roolinsa ja keskeiset tehtävänsä väestön hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden täydentäjänä. Lisäksi leikkausten kustannusvaikutuksissa tulisi huomioida avustusleikkausten myötä menetettävät työpaikkojen menetykset, joka johtaa veromenetyksiin ja sosiaaliturvaetuuksien kasvuun.
3. Leikkausten seurauksena ihmiset tippuvat matalankynnyksen avun ja tuen ulkopuolelle
Näin mittava leikkaus näkyisi ihmisten arjessa: ihmiset tippuisivat järjestöjen avun ulkopuolelle ja hyvinvointialueet kuormittuisivat lisää. Tämä entisestään syventäisi sosiaali- ja terveyspalveluiden kriisiä.
SOSTEn kyselyn mukaan jo pelkästään tänä vuonna toteutettujen leikkausten seurauksena järjestöistä 24 prosenttia irtisanoo henkilöstöä, 13 prosenttia lomauttaa henkilöstöä ja 27 prosenttia lopettaa määräaikaisia työsuhteita. Koska järjestöjen toiminta on työvoimavaltaista, järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa. Tämä on vasta alkua ja Purran esitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että suomalainen sote-järjestökenttä ajetaan holtittomasti alas.
Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamalla Suomi menettää samalla vapaaehtoisten monin tavoin - myös rahallisesti - arvokasta työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ja jatkuakseen sekä organisointia että kouluttamista.
SOSTEn tuoreiden laskelmien mukaan vapaaehtoisia oli 23 yhtä sote-järjestöjen työntekijää kohden vuonna 2023. Mikäli Purran ehdottama yli 60 % leikkaus järjestörahoitukseen hyväksytään, vapaaehtoisten määrä saattaisi vähentyä 120 300:lla.
4. Sote-järjestöjen työ säästää julkisia menoja
SOSTEn pääekonomistin laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 milj. € vuonna 2023. Toisin sanoen, yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.
Laskelmiin voi tutustua tarkemmin täältä: https://www.soste.fi/wpcontent/uploads/1970/01/SOSTE-8-2025-Sote-jarjestojen-palveluiden-kustannuksetjulkisella-sektorilla.pdf
Järjestöjen työ on tuloksellista ja vaikuttavaa. STEA seuraa tiiviisti sote-järjestöjen valtionavustusten käyttöä, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. STEA:n valtioavustuksilla tuotetaan noin 10 miljoonaa kohtaamista hyvinvoinnin ja terveyden tueksi vuosittain (STEA:n tilasto).
Mistä leikataan, kun leikataan sote-järjestöiltä?
Suomessa on rakennettu vuosikymmenten aikana sote-kokonaisuus, jossa sote-järjestöillä on oma roolinsa ja keskeiset tehtävänsä väestön hyvinvoinnin tukena ja sote-palveluiden täydentäjänä. Leikkausten kustannusvaikutuksissa tulisi myös huomioida avustusleikkausten myötä menetettävät työpaikkojen menetykset, joka johtaa veromenetyksiin ja sosiaaliturvaetuuksien kasvuun.
Vaikeissa ja turvattomissa oloissa elävien lapsien ja perheiden auttaminen ja perheväkivallan ehkäisy
Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kohtaamistoiminta sekä arjen ja asumisen tuki
Eri sairaus- ja vammaryhmien vertaistuki
Mielenterveyskuntoutujien vertais-, vapaaehtois- ja kohtaamispaikkatoiminta
Rikos- ja päihdetaustaisten henkilöiden auttaminen
Syömishäiriötä sairastavien tukitoiminta
Vapaaehtoistoiminta liikunta-, näkö- ja kehitysvammaisille sekä muistiasiakkaille
Kiusaamista kokeneiden lasten ja nuorten tuki ja vertaistoiminta
Lasten ja nuorten kohtaamispaikka- ja tukiviikonlopputoiminta
Kriisi- ja mielenterveystyö vaikeassa elämäntilanteessa oleville
Mielenterveyskuntoutujien matalan kynnyksen kohtaamispaikkatoiminta ja vertaistuki
Työttömien osallisuuden ja työelämävalmiuksien parantaminen
Näkövammaisten itsenäisen elämän tukeminen ja vertaistuki
Omaishoitajien toimintakyvyn tuki ja vertaistoiminta
Päihdeongelmaisten sekä heidän läheistensä arjessa selviytymisen ja jaksamisen tuki
Nuorten mielenterveyskuntoutujien työ- ja toimintakyvyn edistäminen ja yksinäisyyden lievittäminen
Sairauksien ja riippuvuuksien ennaltaehkäisy
Rikostaustaisten yhteiskuntaan sopeutumisen tukeminen
Tahatonta lapsettomuutta kokevien vertaistuki
Muistisairaiden ja heidän läheistensä tukeminen vertaisryhmätoiminnalla ja neuvonnalla
Päihde- ja riippuvuusongelmaisten tuki
Syöpään sairastuneiden sopeutumis- ja -vertaistuki
Ikääntyneiden toimintakyvyn ja digiosaamisen tukeminen
Pelastustehtäviin ja varautumiseen liittyvä tuki
Läheisensä itsemurhaan menettäneiden apu ja vertaistuki
Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrien auttaminen
Lähde: SOSTE - Suomen sosiaali ja terveys ry