Ministerivierailulla keskusteltiin järjestöjen tulevaisuudesta Lapissa

Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys ry sai perjantaina 23.5.2025 arvovaltaisia vieraita, kun sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen saapui tapaamaan yhdistyksen väkeä Rovaniemelle. Ministerin mukana tilaisuuteen osallistuivat valtiosihteeri Laura Rissanen sekä Lapin kokoomuksen toiminnanjohtaja Jukka Mäyrä.

Tunnin mittaisen keskustelun aikana käsiteltiin ajankohtaista sosiaali- ja terveysjärjestöjen tilannetta Lapissa sekä valtakunnallisesti. Yhdistyksen toiminnanjohtaja Arja Kilpeläinen esitteli Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen toimintaa ja alueellista järjestökenttää.

Lapissa ainoa maakunnallinen verkostojärjestö

Vuonna 1952 perustettu Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys on maakunnan ainoa verkostojärjestö, joka tukee lappilaisten sotejärjestöjen toimintaedellytyksiä ja edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Yhdistys toimii aktiivisesti alueellisesti, maakunnallisesti ja valtakunnallisesti ja järjestää muun muassa vuosittaiset Lapin sosiaali- ja terveysturvan syyspäivät, jotka tänä vuonna pidetään 11.–12.9. Luostolla teemalla älykäs yhteiskunta ja tieto.

Yhdistyksen tärkeä rooli näkyy myös Lähellä.fi-verkkopalvelun valtakunnallisessa koordinaatiossa. Lähellä-verkosto kokoaa yhteen maakunnalliset ja paikalliset järjestötoimijat, mahdollistaen palvelutiedon jakamisen ja yhteistyön.

Järjestöjen toimintaan liittyvät huolet nousivat esiin

Keskustelussa korostui järjestöjen merkitys erityisesti Lapissa, jossa pitkät välimatkat ja harva asutus asettavat erityisiä haasteita hyvinvointipalvelujen saavutettavuudelle. Järjestötoiminta täydentää julkisia palveluja ja tavoittaa usein ne ihmiset, jotka muuten uhkaavat jäädä palvelujen ulkopuolelle.

Tilaisuudessa käytiin läpi ajankohtainen huoli STEA-avustusten leikkauksista. Vuoteen 2027 mennessä avustuksia ollaan vähentämässä yli kolmanneksella. Esimerkiksi Lapissa Stea-avustuksia hakevien järjestöjen määrä väheni vuodesta 2024 vuoteen 2025 seitsemällä, ja myönnettyjen avustusten kokonaissumma laski noin 2,5 miljoonaa euroa. Leikkauksilla on suorat vaikutukset alueen auttamistyöhön, hyvinvointiin, verotuloihin ja työllisyyteen.

Erityisenä riskinä nähtiin, että rahoitus siirtyy valtakunnallisten liittojen kautta pois maakunnista, jolloin paikallisen auttamistyön jatkuvuus vaarantuu. Tilaisuudessa korostettiin, että alueellisten yhdistysten rahoitus on turvattava, koska ne kohdentavat työnsä suoraan maakunnan tarpeisiin.

Kumppanuus hyvinvointialueiden kanssa entistä tärkeämpää

Hyvinvointialueuudistus on muuttanut järjestötoiminnan kenttää merkittävästi. Lapin hyvinvointialue tarvitsee kumppaneikseen paikallisia ja maakunnallisia järjestötoimijoita, jotta palvelujen suunnittelu, kehittäminen ja käytännön yhteistyö voivat onnistua. Järjestöt pystyvät tarjoamaan alueellista tietoa, kokemustietoa ja nopeaa reagointia paikallisiin tarpeisiin, jota julkinen sektori ei yksin pysty kattamaan. Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys toimii aktiivisesti alueen järjestötiedon kokoajana ja jakajana.

Vapaaehtoistoiminta tarvitsee rakenteita ja tukea

Yksi keskustelun keskeisistä teemoista oli vapaaehtoistoiminnan merkitys Lapissa. Vaikka digitalisaatio on lisännyt verkon kautta tarjottavia palveluita, tarvitaan myös fyysisiä kohtaamisia. Vapaaehtoistoiminta ei tapahdu itsestään — se tarvitsee taustalleen ammatillista tukea, koulutusta, mentorointia ja koordinaatiota, jota ilman toimintaa ei voida toteuttaa turvallisesti ja laadukkaasti.

Viesti ministerille: kuunnelkaa maakuntien ääntä

Tilaisuuden päätteeksi nostettiin esiin muistilista asioista, joita päättäjien tulisi huomioida:

• Järjestölähtöinen auttaminen tukee ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä.

• Avustuseurot vähentävät julkisen sektorin kalliiden palveluiden tarvetta.

• Päätöksenteossa on kuultava maakuntien järjestötoimijoita.

• Pienet paikallisyhdistykset ovat riippuvaisia Stea-avustuksista.

• Pitkät välimatkat ja Lapin erityisolot on huomioitava rahoituksissa.

Sosiaaliturvaministeri Grahn-Laasonen kiitti järjestöjä arvokkaasta työstä ja painotti, että päätöksenteon tueksi tarvitaan ajantasaista järjestötietoa ja tiivistä vuoropuhelua järjestökentän kanssa.