Järjestökysely nostaa esiin Lapin järjestöjen vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Paikallisuus on järjestöjen vahvuus – mutta toiminta on usein pienten resurssien varassa 

Kyselyyn vastanneiden järjestöjen toiminta rakentuu vahvasti paikallisuudelle, yhteisöllisyydelle ja vapaaehtoisten työpanokselle. Moni vastaajista toimii pienellä vuosibudjetilla ja kokonaan ilman palkattua henkilöstöä. Jäsenmaksut, oma varainhankinta ja vapaaehtoisten tekemä työ ovat toiminnan keskeisiä edellytyksiä. 

Tämä tekee järjestöistä ketteriä ja lähelle ihmisten arkea kiinnittyviä toimijoita. Samalla pienet resurssit lisäävät haavoittuvuutta: muutokset rahoituksessa, kustannuksissa tai aktiivisten vapaaehtoisten määrässä voivat vaikuttaa nopeasti toiminnan jatkuvuuteen. 

Myös tilat ja avustukset ovat tärkeä osa toimintaedellytyksiä. Osa vastaajista toimii ilman pysyvää toimitilaa ja hyödyntää kuntien, yhteistyökumppaneiden tai muiden järjestöjen tiloja. Avustusten hakemista puolestaan vaikeuttavat muun muassa tiedon puute, epäselvät hakukriteerit ja hakemiseen kuluva työmäärä. 

Vapaaehtoistoiminta tarvitsee uusia tapoja osallistua 

Jäsenistön ja vapaaehtoisten ikääntyminen nousi kyselyssä yhdeksi tulevaisuuden haasteista. Kyse ei kuitenkaan ole vain uusien vapaaehtoisten löytämisestä. 

Järjestöissä tarvitaan entistä monipuolisempia tapoja tulla mukaan toimintaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta sitoutua pitkäksi aikaa tai ottaa vastuulleen suuria kokonaisuuksia. Kyselyn vastauksissa kuvattiin myös onnistumisia tilanteissa, joissa vapaaehtoistehtävät olivat selkeitä, rajattuja ja helposti lähestyttäviä. 

Järjestöjen uudistumista voidaan tukea kehittämällä jäsenyyden ja pitkäaikaisen vapaaehtoisuuden rinnalle joustavia osallistumisen tapoja. Samalla on tärkeää huolehtia nykyisten aktiivien jaksamisesta, perehdytyksestä ja osaamisen tukemisesta. 

Järjestöt kaipaavat selkeämpiä yhteyksiä hyvinvointialueeseen 

Kunnat ovat kyselyn perusteella edelleen järjestöjen keskeisiä julkisia yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi tilojen, tapahtumien, tiedottamisen sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ympärillä. 

Hyvinvointialueen rooli näyttäytyy osalle vastaajista sen sijaan vielä etäisenä tai epäselvänä. Vastauksissa toivottiin selkeämpiä yhteyshenkilöitä, säännöllistä vuoropuhelua sekä enemmän tietoa siitä, millaisia yhteistyön mahdollisuuksia hyvinvointialueen ja järjestöjen välillä on. 

Samalla järjestöillä on halua tuoda omaa asiantuntemustaan, paikallistietoaan ja kokemustaan nykyistä vahvemmin osaksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. 

Yhdeksi konkreettiseksi kehittämisehdotukseksi nousee kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteinen vuosikello. Siihen voitaisiin koota esimerkiksi avustushaut, yhteiset tapaamiset, koulutukset ja kuulemiset. Myös järjestöyhteyshenkilöiden rooleista ja yhteystiedoista tarvitaan helposti löydettävää tietoa. 

Maakunnalliset palvelut lähemmäksi järjestöjen arkea 

Kysely nostaa esiin myös tarpeen vahvistaa maakunnallisten yhteistyörakenteiden ja järjestöpalvelujen tunnettuutta. Lapin maakunnallinen järjestöneuvottelukunta ja Lähellä.fi-palvelu eivät vielä tavoita kaikkia kyselyyn vastanneita järjestöjä. 

Pelkkä palveluista tiedottaminen ei välttämättä riitä. Järjestöille tulisi tehdä näkyväksi, mitä konkreettista hyötyä palveluista ja yhteistyörakenteista on niiden omalle toiminnalle. Käytännön opastus, suora yhteydenpito ja jalkautuminen eri puolilla Lappia toimivien yhdistysten pariin voivat madaltaa osallistumisen kynnystä. 

Kyselytieto pohjaksi yhteiselle kehittämiselle 

Kyselyn perusteella järjestöjen toimintaedellytysten vahvistaminen ei tarkoita vain yhtä yksittäistä toimenpidettä. Tarvitaan selkeämpiä yhteistyörakenteita, järjestölähtöisempiä avustusprosesseja, kohtuuhintaisia ja yhteiskäyttöisiä tiloja sekä tukea vapaaehtoistoiminnan uudistamiseen. 

Erityisen tärkeää on huomioida pienet ja harvaan asutuilla alueilla toimivat yhdistykset. Niiden toiminta voi olla paikallisesti erittäin merkityksellistä, vaikka käytettävissä olevat taloudelliset ja henkilöstöresurssit olisivat vähäisiä. 

Lapin maakunnallinen järjestökysely muodostaa yhden tietolähteen järjestötoiminnan kehityksen seurantaan. Tuloksia voidaan hyödyntää esimerkiksi järjestöfoorumeissa, työpajoissa sekä kuntien, hyvinvointialueen ja järjestöjen yhteistyön suunnittelussa. Jatkossa tietoa voidaan tarkastella myös alueellisesti ja yhdistää muihin järjestöistä saataviin tietolähteisiin.  

Kun maakunnallista järjestökyselyä toteutetaan säännöllisesti, voidaan seurata, miten järjestöjen toimintaedellytykset, yhteistyö ja tarpeet muuttuvat – ja ennen kaikkea sitä, näkyvätkö yhdessä tehdyt kehittämistoimet järjestöjen arjessa. 

Kiitos jokaiselle kyselyyn vastanneelle järjestölle! Järjestökysely julkaistaan piakkoin Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistyksen nettisivuilla. 

Mitä sinusta tarvitaan, jotta järjestötoiminta Lapissa pysyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa?