Sote-järjestöjen leikkaukset puntarissa – faktat ja vastaukset yleisimpiin väitteisiin

2. Leikkaus sote-järjestöiltä on leikkaus sosiaali- ja terveydenhuollosta

Sosiaali- ja terveysjärjestöt ovat keskeinen osa suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Sote-järjestöt edistävät hyvinvointia ja terveyttä, ennaltaehkäisevät ongelmia ja tarjoavat matalan kynnyksen apua ja tukea. Kohderyhminä on laaja kirjo eri elämäntilanteissa olevia ihmisiä: pitkäaikaissairaita, mielenterveys- ja päihdekuntoutujia, ikäihmisiä, lapsia, nuoria, vammaisia, muistisairaita. Leikkaus sote-järjestöiltä on mitä suurimmassa määrin leikkaus sotesta. Ei ole liioiteltua sanoa, että ehkäisevä sekä hyvinvointia ja terveyttä edistävä työ lepää Suomessa sote-järjestöjen harteilla.

Kaikki hyvinvointialuejohtajat ja Hyvil Oy toivat esille kevään 2026 kehysriihtä edeltäneessä kannanotossaan, että hyvinvointialueilla ei ole sote-järjestöille toiminnallista korvaajaa. Kannanoton mukaan leikkaukset osuvat kipeimmin haavoittuvassa asemassa oleviin ja kasvattavat toteutuessaan hyvinvointialueiden kustannuksia – eivät vähennä niitä. Järjestöjen toiminta supistuu etenkin niillä alueilla, joissa tarve on suurin.

• Lue lisää: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustusten lisäleikkauksista tulisi luopua (hyvil.fi)

Myös Kuntaliitto totesi kannanotossaan ennen kehysriihtä, että kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa.

• Lue lisää: Kunnilla ei ole mahdollisuutta paikata järjestöjen jättämää aukkoa (kuntaliitto.fi)

SOSTEn vuodenvaihteessa 2025–2026 tekemään kyselyyn vastanneista ja leikkausten kohteeksi joutuneista sote-järjestöistä 32 prosenttia irtisanoo henkilöstöä ja 36 prosenttia lopettaa määräaikaisia työsuhteita. Koska järjestöjen toiminta on työvoimavaltaista, sote-järjestöt ovat joutuneet supistamaan ja lopettamaan monia tärkeitä palvelujaan, kuten chat- ja kriisipuhelinpalveluja sekä vertais- ja kohtaamispaikkatoimintaa.

Nuorisoasumisen tukitoiminta sekä tuettu lomatoiminta lukuun ottamatta lasten kesäleirejä loppuvat kokonaan.

Sote-järjestöjen työtä tarvitaan. Jopa kolmannes SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselyyn (2025) vastanneista sosiaali- ja terveysjohtajista ilmoitti, että hyvinvointialueet ohjaavat ihmisiä aiempaa enemmän järjestöjen tuen ja toiminnan piiriin kustannusten hillitsemiseksi. Asiakkaat siis päätyvät yhä useammin järjestöjen palvelujen käyttäjiksi, mutta samaan aikaan järjestöjen resursseja leikataan. Yhtälö ei toimi.

Ei pidä unohtaa sitäkään tosiasiaa, että sote-järjestöjen toiminta lisää osallisuutta, vahvistaa ihmisten resilienssiä ja pitää heikoimmat mukana. Tällä on valtava merkitys myös kokonaisturvallisuuden näkökulmasta.

3. Avustusten käyttö on luotettavaa ja tuloksellista

Julkisuudessa kuulee aika ajoin väitettävän, että sote-järjestöjen rahankäyttö olisi tehotonta.

Sote-järjestöille valtionavustuksia myöntävän valtionapuviranomaisen eli Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAn keräämissä vuoden 2024 tuloksellisuusarvioinneissa heikon arvion sai 1 prosentti arvioiduista kohteista ja tyydyttävän 7 prosenttia. Pääosin tuloksellisuusarviot olivat hyviä tai erittäin hyviä.

Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) tarkasti vuonna 2022 rahapelitoiminnan tuotoista myönnettyjä valtionavustuksia, mukaan lukien sosiaali- ja terveysjärjestöille myönnettävät STEA-avustukset. Marraskuussa 2025 VTV teki myös jälkiseurannan tarkastuksen johdosta.

Tarkastukset vahvistavat, että sote-järjestöjen avustusten käyttö on ollut luotettavaa ja järjestelmän valvonta toimii. Valtiontalouden tarkastusvirasto on tarkastuksissaan myös todennut, että tuloksellisuuden seuraaminen on kokonaisuutena kattavinta STEAssa.

• Lue lisää: VTV:n jälkiseurantaraportti: rahapelitoiminnan tuotoista myönnetyt avustukset (pdf)

 Tunnuslukuja valtionavustuksilla toimivista sote-järjestöistä:

• STEA-avustuksella työskenteli järjestöissä 8 792 työntekijää vuonna 2024 (noin 5 526 henkilötyövuoden verran)

• STEA-avustuksella rahoitetuissa avustuskohteissa toimi 232 000 vapaaehtoista vuonna 2024

• Lue lisää: Yleiskatsaus 2024 (stea.fi) 

4. Sote-järjestöjen työ säästää julkisia menoja

Sote-järjestöleikkausten tarvetta perustellaan säästöillä, mutta vaikutukset ovat päinvastaisia. Ihmisten avun ja kalliimpien palveluiden tarve kasvaa, kun varhaista tukea ja ongelmien ennaltaehkäisyä vähennetään.

SOSTEn pääekonomistin laskelmien mukaan (maltillinen arvio) sosiaali- ja terveysjärjestöt säästivät julkisen sektorin menoja 156,4 miljoonaa euroa vuonna 2023. Toisin sanoen, yksi sote-järjestöille annettu euro vähensi julkisen sektorin kustannuksia yli 1,4 eurolla.
 

• Laskelmiin voi tutustua tarkemmin täällä: Sosiaali- ja terveysjärjestöjen palveluiden kustannukset julkisella sektorilla (pdf)
  

Sosiaali- ja terveysjärjestöiltä leikkaamalla Suomi menettää samalla vapaaehtoisten monin tavoin – myös rahallisesti – arvokasta työpanosta. Vapaaehtoistoiminnan arvo Suomessa on lähes 3,2 miljardia euroa vuosittain.

SOSTEn laskelmien mukaan vapaaehtoisia oli 26 yhtä sote-järjestössä STEA-avustuksella työskentelevää kohti vuonna 2024. Vapaaehtoistoiminta tarvitsee toimiakseen ja jatkuakseen sekä organisointia että kouluttamista.

5. ”Järjestörälssi” lobbaa, onko tämä oikein?

Sote-järjestöissä on vahvaa kohderyhmäkohtaista asiantuntemusta. Järjestöt tuovat kuuluviin niiden ääntä, joiden ääni ei tässä yhteiskunnassa muuten kuulu. Tätä asiantuntemusta järjestöt välittävät muun muassa lainsäädäntöön valtakunnallisesti, mutta myös paikalliseen ja alueelliseen päätöksentekoon. Järjestöt ajavat kohderyhmiensä oikeuksia sen lisäksi, että ne tekevät konkreettista auttamistyötä. Järjestöjen kuuleminen on myös osa hyvää lainvalmistelua.

Toimivan demokratian kannalta on tärkeää, että esimerkiksi eri sairausryhmiä edustavat sote-järjestöt voivat tuoda esiin näkemyksiään sote-palveluja koskevista lakimuutoksista. On vaikeaa nähdä, mikä muu taho Suomessa toisi edustavasti esiin sote-palveluja tarvitsevien ihmisten ääntä, jos sote-järjestöt eivät sitä tekisi. Päätöksistä tulee parempia, kun niitä tehdessä kuullaan myös ihmisiä, joita päätökset koskevat.

Sote-järjestöjen vaikuttamistoimintaa tarvitaan myös siksi, että pelkästään yksittäisiä ihmisiä auttamalla ja seurauksia hoitamalla ei pystytä puuttumaan ongelmien juurisyihin ja vähentämään niistä julkiselle taloudelle aiheutuvia kustannuksia pitkällä tähtäimellä.

Ongelmien juurisyihin puuttuminen ja rakenteisiin vaikuttaminen edellyttävät vaikuttamistyötä, jota SOSTE ja muut sote-järjestöt tekevät esimerkiksi antamalla lausuntoja lakiesityksistä ja olemalla mukana erilaisissa työryhmissä, joissa merkittäviä yhteiskunnallisia uudistuksia tehdään.

SOSTE puolestaan kokoaa sote-järjestöjen kattojärjestönä yhteen monimuotoisen sote-järjestökentän, tuo yhteiskunnalliseen päätöksentekoon tutkittua tietoa sekä kanavoi päätöksentekoon sote-järjestöjen edustamien ihmisryhmien ääntä. Osa sote-järjestöjen vaikuttamistyöstä on keskitetty nimenomaan SOSTElle.